sfnet.atk.linux-FAQ

Eli useimmin kysytyt kysymykset Linuxista

Toimittanut

Kalle Valo

Juhani Rantanen

Mikael Gueck

Ari Mäkelä

0.2.1 14. Syyskuuta 2003

Tämä on uutisryhmän sfnet.atk.linux FAQ, eli kokoelma usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista (FAQ = Frequently Asked Questions). Tämän dokumentin perimmäisenä tarkoituksena on tarjota lukijoilleen vastauksia jo ratkottuihin ongelmiin ja antaa tilaa uusille aiheille ja kysymyksille kyseisessä uutisryhmässä. Uusien käyttäjien on suositeltavaa lukea tämä läpi.

Palaute pyydetään lähettämään osoitteeseen .

Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti.


Sisällys
Tietoa tästä FAQista
Alkusanat
Mistä tämän FAQin löytää?
Palaute
Tekijät
Ylläpitotiimi
Kirjoittajat
Kiitokset
Tekijänoikeuksista
1. Yleistä
Mikä on Linux?
Minimivaatimukset?
Mikä on levityspaketti?
Mikä on sfnet.atk.linux?
Ryhmäjaottelu
Miten kirjoitan s.a.l-ryhmiin?
Miten tallennan virheilmoitukset?
Mikä on levitykseni versio?
Mitä ovat työpöytäympäristöt ja ikkunamanagerit
Mikä on GNOME?
Mikä on KDE?
Mikä on XFce?
2. Asentaminen
Mistä Linuxin sitten saa?
Mikä levityspaketeista on paras ja minun kannattaa asentaa?
Mikä on paras levityspaketti vanhaan tietokoneeseen?
Asennusvaiheen ongelmia
ilmoitus "boot partition too big" tai LILO ei asennu
Toisen käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen Linuxin käynnistys ei onnistu
Miksi asennuslevyke ei toimi?
Root ja muut käyttäjätunnukset
Skandit eivät toimi
Miten poltan Linux-rompun?
Tarvitseeko Linux asentaa uudelleen vikatilanteessa?
Merkistöongelmat Red Hat-asennuksissa
3. Ydin
Yleistä ytimestä
Mitä ovat ytimen ihmeelliset versionumerot?
Mistä tietää ytimen version?
Mikä on ytimen uusin versio?
Mistä löydän uusimman ytimen lähdekoodin?
Mikä on tiedosto System.map?
Miten ja miksi annetaan parametrejä moduuleille
Miten käännän ytimen?
Lilo
Ytimen kääntö Debianissa
Virheitä ytimen käännössä
Kääntäjä valittaa jostain headereistä
Ohjelmaa as86 ei löydy
Ytimen moduulit eivät lataudu
X Window System ei toimi itse kääntämälläsi ytimellä
Yleisimmät virheet ytimen käännössä
Miksi ydin valittaa 'Unable to mount root fs'?
Ytimen Laitetuki
Onko SB 64/128 PCI tuettu?
Onko SB Live! tuettu?
Toimivatko PCI-modeemit linuxissa?
Tukeeko Linux USB-laitteita?
Miten saan DMA-siirron päälle IDE-kovalevyille?
Tukeeko Linux UDMA66-ohjainta?
Miten saan CD-R aseman toimimaan?
Miten Debianissa määritellä ytimeen ladattavat modulit?
Miksi minulla ei ole yhtään muistia vapaana?
4. Tietoa ja oppaita Linuxiin
Linux Documentation Project
Tiedon hakeminen
Google Groups
Hakukoneet
Tukeeko linux laitettani?
Suomenkielisiä Linux-juttuja
Miten Windows-käyttäjän kannattaa siirtyä Linuxiin?
5. X Window System
X Window System ei toimi
Tukeeko XFree86 näytönohjaintani?
Mitä 3D-kortteja Linux tukee?
Tukeeko XFree86 rullahiirtä?
Miten päivitän XFree86:n?
Redhat
X:n näppäimistön asettelu
Kuinka saan truetype-fontit käyttöön X:ssä?
Miksi ikonit näkyvät mustana Netscapessa?
Miten etäkäytetään X Window Systemiä turvallisesti?
Miten leikepöydät toimivat X:ssä?
6. Kovalevy, osiointi, tiedostojärjestelmät
Miten Linux ymmärtää kovalevysi partitiot?
IDE-liitäntäiset asemat
IDE-levyjen partitiot
SCSI-liitäntäiset asemat
Miten saan Linuxin käynnistymään?
Miten saan Linuxin käynnistymään NT:n kanssa?
Miten saan Linuxin käynnistymään Windows 95/98/ME:n kanssa?
Miten teen käynnistyslevykkeen Linuxille?
Miten liitän osion tiedostojärjestelmään?
Miten liitän Windowsin FAT/FAT32-osion?
Miten saan käyttäjälle kirjoitusoikeudet FAT-osioon?
Miten voin liittää NTFS-osion?
Miten saan liitettyä levyosion automaattisesti koneen käynnistyessä?
Miten Linux ja lilo poistetaan koneesta?
Miten Linux saadaan tunnistamaan yli 64MB muistia?
Miksi lilo antaa virheen?
Miten voin eheyttää eli defragmentoida ext2-osion?
Miten ext3-tiedostojärjestelmä eroaa ext2:sta?
Kuinka monta virusta on Linuxissa?
Miksi saan signal 11-virheen kääntäessäni ohjelmia?
Miten voin kopioida levyosioita?
Miten käytetään levykkeitä?
Miten voin käyttää FAT-levykkeitä?
Miten voin alustaa levykkeen?
Miten käytän CD-asemaa?
Mikä on juuressa oleva proc-hakemisto?
Mitä tiedostojen oikeudet merkitsevät?
Oikeuksien asettaminen
Oikeudet oktaalilukuina
7. Verkko
Verkkoyhteydet toimivat vain ip-osoitteilla
Miksi verkon alustus epäonnistuu käynnistyksessä, kun käytän PCMCIA-verkkokorttia?
Miten saan PPP-yhteyden toimimaan?
Debian
Redhat
Miten saan pppd:n tulostamaan tarkempia virheilmoituksia?
ISDN
PCMCIA-ISDN-korttien käyttö Linuxissa
Ulkoinen ISDN-adapteri Linuxissa
IPchains-palomuuri
Miten jaan nettiyhteyteni kotiverkossa Linuxin avulla?
Miksi tulee pitkä viive yhteyttä muodostaessa?
8. Ohjelmia
Mistä löydän ssh:n valmiiksi käännettynä?
Miksi ohjelman linkkaus epäonnistuu, vaikka annan kaikki kirjastot komentorivillä?
Miten asennan ohjelmia?
Miten voin ohjata postini muualle?
Miten saan tavallisen käyttäjän sammuttamaan tietokoneen?
Toimiiko tulostimeni Linuxissa?
Miten Linuxin kello toimii?
Millä ohjelmilla voin katsoa MPEG- ja AVI-elokuvia?
Miten saan skandit toimimaan Sambassa?
Miten saan Linuxin kellon automaattisesti oikeaan aikaan?
Miten saan Linuxin käynnistettyä ongelmatilanteissa?
Miten puretaan .tar.gz-paketti?
Miten puretaan bzip2-paketti?
Miten etsin tiedostoja?
Miten asennan OpenOfficen (tai StarOfficen) turvallisesti?
Miksi en saa ohjelmaa kääntymään?
Sanasto
Luettelo tauluista
6-1. Windows-asemien vastaavuus Linuxissa
6-2. Selitys oikeuksista
6-3. Kirjaimien merkitys
6-4. Käyttäjien merkinnät
6-5. Oktaaliluvut
Luettelo esimerkeistä
2-1. /etc/passwd
2-2. /etc/passwd
2-3. /etc/shadow
2-4. /etc/sysconfig/i18n
3-1. /etc/modules.conf
3-2. lilo.conf
3-3. IDE CD-R aseman modulit
5-1. ~/.Xmodmap
5-2. Windows-näppäimet
5-3. xfsft.conf
6-1. /etc/fstab
6-2. mount-käskyllä
6-3. /etc/fstab
6-4. lilo.conf
6-5. FAT-levykkeen liittäminen
6-6. Mcopy-käsky
6-7. Levykkeen alustus
6-8. FAT-järjestelmän luonti levykkeelle
6-9. Ext2-järjestelmän luonti levykkeelle
6-10. CD:n liittäminen
6-11. Tiedoston listaus
7-1. /etc/resolv.conf
7-2. /etc/syslog.conf
7-3. rc.firewall
8-1. ~/.forward
8-2. /etc/sudoers
8-3. smb.conf

Tietoa tästä FAQista

Alkusanat

Tämä on uutisryhmän sfnet.atk.linux sekä sen alaryhmien sfnet.atk.linux.palvelimet ja sfnet.atk.linux.asennus FAQ, eli kokoelma usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista (FAQ = Frequently Asked Questions). Tämän dokumentin perimmäisenä tarkoituksena on tarjota lukijoilleen vastauksia jo ratkottuihin ongelmiin ja antaa tilaa uusille aiheille ja kysymyksille kyseisessä uutisryhmässä. Uusien käyttäjien on suositeltavaa lukea tämä läpi.

Koska dokumentti on kirjoitettu omalla vapaa-ajalla ilman mitään korvausta, ja Linux on hyvin monimutkainen ja laaja järjestelmä, virheitä varmasti löytyy ja tieto voi hyvinkin olla vanhentunutta. Tietojen pitäisi olla oikein, mutta mitään takuuta ei ole. Kaikki kannattaa lukea kriittisesti. Jos havaitset virheen niin kerro siitä ylläpitäjille, ks. kohta Palaute>.


Mistä tämän FAQin löytää?

FAQ:in webbisivut ovat osoitteessa http://sal-faq.sourceforge.net/, josta löydät tämän FAQ:in eri muodoissa sekä lähdekoodin. Jos mielestäsi jokin tärkeä formaatti puuttuu, ota yhteyttä ylläpitäjiin.


Palaute

Lähetä palautetta FAQ:ia koskien ylläpitäjien sähköpostilistalle . Lista on yksityinen johon ainoastaan ylläpitäjät pääsevät liittymään ja listalla ei ole julkista arkistoa, joten voit huoletta lähettää viestisi vaikka et haluaisi nimeäsi tai sähköpostiosoitettasi julki.

Linuxiin ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä ei kannata lähettää tiimi-listalle tai suoraan ylläpitäjille. Olemme aivan liian kiireisiä antaaksemme henkilökohtaista apua ja vieläpä ilmaiseksi. Yleiset Linux-kysymykset kannattaa kysyä sopivassa nyyssiryhmässä.


Tekijät

Kuten Linuxiin liittyvä avoimen lähdekoodin kehitys yleensäkin, tämäkin FAQ on monien ihmisten aikaansaannoksien tulos. FAQ:ia ylläpitää pieni ryhmä joka on tehnyt suurimman osan työstä, mutta palautetta ja tekstiä tulee koko sfnet.atk.linux-ryhmien lukijoilta.


Ylläpitotiimi

Tällä hetkellä ylläpitotiimiin kuuluu:

Ylläpitotiimin tavoitat osoitteesta .


Kirjoittajat

Tässä ovat henkilöt, jotka ovat kirjoittaneet tekstiä FAQ:iin:


Kiitokset

Nämä ihmiset ovat antaneet erittäin tarpeellisia kommentteja ja korjauksia:


Tekijänoikeuksista

Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti.

Tämä ohjekirja on vapaa; voitte levittää sitä edelleen ja/tai muuttaa sitä Free Software Foundationin julkaisemassa muodossa olevan GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti, joko sen version 2, tai (valintanne mukaan) minkä tahansa myöhemmän version mukaisesti.

Tätä kirjoitelmaa levitetään toivoen, että se on hyödyksi, mutta ilman minkäänlaista takuuta; jopa ilman implisiittistä takuuta myyntikunnosta tai sopivuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Tarkemmin asiaa käsitellään GNU General Public Licensessa.

GNU General Public Licensesta on kappale GNU:n seittisivustossa. Voitte myös saada siitä kopion kirjoittamalla osoitteeseen Free Software Foundation, Inc., 59 Temple Place - Suite 330, Boston, MA 02111-1307, USA.

Vihje: Epävirallinen GPL:n suomennos on Turren sivulla.


Luku 1. Yleistä

Mikä on Linux?

Linux on vapaa Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä Intel x86-, m68k-, PowerPC-, Alpha-, Sparc-, PA-RISC- ja MIPS-mikroihin. Katso lisää Linuxin omasta FAQ:sta. Tavallisesti Linuxista puhuttaessa kuitenkin tarkoitetaan levitystä eikä pelkkää ydintä (l. kerneliä). Levityspaketti on Linux-ytimen ympärille kasattu ohjelmistopaketti, joka koostuu mm. GNU-projektin apuohjelmista ja eri perussovelluksista.

Käytännössä Linux siis toimii PC-koneissa, Amigassa, Atari ST:ssä ja perinteisissä Macintosheissa (vaatii vähintään 68030-prosessorin jossa on MMU ja 6888x-liukulukuyksikkö), PowerMaceissa, monissa Sunin, Compaqin ja HP:n työasemissa ja palvelimissa sekä Playstation 2:ssa (lisävaruste). Linuxia käytetään myös sulautetuissa laitteissa, kuten esimerkiksi valo-ohjausjärjestelmissä, avaruusluotaimissa, verkkolevypalvelimissa, kovalevyvideonauhureissa ja älykkäissä valvontakameroissa.


Minimivaatimukset?

Linuxin minimivaatimuksena on 10MB kovalevytilaa, 4MB muistia ja vähintään 386SX-prosessori. Minimivaatimuksilla tarkoitetaan sitä, että Linux saadaan asennettua kyseiseen kokoonpanoon, mutta sovellusohjelmia ei siinä juuri ole, joten yleisesti ottaen ei sillä oikein töitä voi tehdä.

Käytettävät ohjelmistot lisäävät luonnollisestikin laitteiston minimivaatimuksia. Esimerkiksi jos aiot käyttää graafista käyttöliittymää (eli X-ikkunointia tai lyhyemmin sanottuna X:ää), niin muistia olisi hyvä olla 16-64 MB, tilaa kovalevyllä noin 100 MB ja prosessorina mielellään 486 tai tehokkaampi. Vähemmällä muistilla kyllä pärjää, mutta käyttö voi olla hitauden takia melko tuskallista.

Normaaliin työasemakäyttöön olisi suositeltavaa olla vähintään 400MB kovalevytilaa, mutta jokaisella levityspaketilla on myös omia minimivaatimuksiaan, jotka kannattaa käydä tarkistamassa tuotteiden omista dokumentaatioista. Uusimpia ohjelmia varten kannattaa olla mahdollisimman paljon muistia ja nopea prosessori. Esimerkiksi Netscapen versio 4.5 vaatii muistia noin 32 MB jouhevaan käyttöön. Uudet ja raskaat työpöytäympäristöt vaativat 64-256 MB ja vähintään Pentium-tasoisen koneen tottumuksistasi riippuen.


Mikä on levityspaketti?

Levityspaketti (engl. distribuutio) sisältää Linuxin ytimen sekä sovellusohjelmat helposti asennettavina paketteina. Useimmat ohjelmista ovat vapaita, eli niiden käyttämisestä, sekä muokkaus- ja edelleenlevitysoikeudesta ei tarvitse tehdä erillisiä sopimuksia tai maksaa mitään. Joidenkin levityspakettien kaupallisissa versioissa on mukana ohjelmia, joita ei ilmaisversion mukana jaeta. Eri levityksien paketointimenetelmät ja konfigurointitavat poikkeavat hieman toisistaan, joten ohjelmapakettien asentaminen ei välttämättä toimi levityspakettien välillä.

Linuxin vapauden takia kuka tahansa saa levittää sitä. Siksi monet yritykset ja yhteisöt tekevät omia levityksiään. Esimerkkejä näistä (aakkosjärjestyksessä):

Kotimaisia levityspaketteja edellämainituista ovat SOT Linux ja Spectra Linux.


Mikä on sfnet.atk.linux?

Ryhmä sfnet.atk.linux (s.a.l) sekä sen aliryhmät sfnet.atk.linux.asennus (s.a.l.asennus) ja sfnet.atk.linux.palvelimet (s.a.l.palvelimet) ovat suomalaisia USENET-uutisryhmiä, joissa keskustellaan Linuxista ja kaikesta siihen liittyvästä. Jos sinulla on ongelmia Linuxin kanssa, löydät uutisryhmien välityksellä todennäköisesti jonkun, joka tietää ratkaisun ongelmaasi. Ja vaikka kukaan ei ongelmaasi osaisikaan heti ratkaista, saat todennäköisesti ainakin neuvoja vastauksen etsintää varten.


Ryhmäjaottelu

Sfnet-ryhmien sivuilla olevassa kuvauksissa kerrotaan sfnet.atk.linux-ryhmistä näin:

sfnet.atk.linux Linux, vapaa *nix tyyppinen käyttöjärjestelmä

Yleisryhmä Linux-käyttöjärjestelmään liittyen. Asennuskysymykset ja palvelimiin liittyvät kysymykset kuuluvat aliryhmiin sfnet.atk.linux.asennus ja sfnet.atk.linux.palvelimet. X-ikkunointiin liittyvät kysymykset kuuluvat ryhmään sfnet.atk.x-ikkunointi.

Ryhmällä on kotisivu osoitteessa http://sal-faq.sourceforge.net/

sfnet.atk.linux.asennus Linux-käyttöjärjestelmän ja sen osien asentaminen.

Ryhmään kuuluu kaikki Linux-käyttöjärjestelmän asennukseen liittuvät asiat myös uusien oheislaitteiden tms. osalta. Yleinen linux-keskustelu kuuluu pääryhmään sfnet.atk.linux ja palvelimien osalta keskustelu kuuluu rinnakkaiseen aliryhmään sfnet.atk.linux.palvelimet.

sfnet.atk.linux.palvelimet Linux-käyttöjärjestelmän käyttö palvelimissa

Ryhmä on tarkoitettu keskustelulle Linuxin käytöstä erilaisissa palvelimissa, esimerkiksi www-, sähköposti-, tiedosto- tai tietokantapalvelimena.

Yleinen Linux-keskustelu kuuluu pääryhmään sfnet.atk.linux ja asentamiskeskustelu rinnakkaiseen aliryhmään sfnet.atk.linux.asennus.

Ryhmään _ei_ kuulu yleinen keskustelu palvelimista. Ryhmään eivät kuulu esimerkiksi kysymykset nauhavarmistusasemista tai RAID-järjestelmistä, ellei kysymys liity olennaisesti Linuxiin. Esimerkiksi pelkistä rauta-asioista voi keskustella ryhmässä sfnet.atk.laitteet.

Usein keskustelunaihe koskettaa muitakin käyttöjärjestelmiä kuin Linuxia. Esimerkiksi X Window System -ikkunointijärjestelmää käytetään monissa eri käyttöjärjestelmissä, eikä keskustelua ole sen takia rajattu Linux-ryhmiin. Tällaisista aiheista käydään keskustelua esimerkiksi seuraavissa ryhmissä:

sfnet.atk.unix Unix

Unix-käyttöjärjestelmälle tarkoitettu ryhmä. Vaikka Linux onkin unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä, sille on suuren levikkinsä takia tehty oma ryhmä sfnet.atk.linux. Unixissa yleiselle X-ikkunoinnille on myös oma ryhmänsä sfnet.atk.x-ikkunointi.

sfnet.atk.x-ikkunointi keskustelua X-ikkunoinnista

X-ikkunointi eli X Window System on käyttöjärjestelmäriippumaton ikkunointijärjestelmä, jota käytetään tyypillisimmin Linuxin ja muiden unix-tyyppisten käyttöjärjestelmien kanssa.

X-ikkunoinnista käytetään arkikielessä usein lyhennettä "X". Nimitys "X Window" on myös tavallinen; muutenkin kirjoitusasu vaihtelee. X-ikkunointia ei pidä sekoittaa Microsoftin Windowsiin (josta keskustellaan hierarkiassa sfnet.atk.ms-windows).

Tässä ryhmässä keskustellaan eri X-toteutuksista, niiden käytöstä ja konfiguroinnista sekä yleensä X-ikkunointiin liittyvistä kysymyksistä. Myös keskustelu ikkunanhallintaohjelmistoista (window managereista) ja X-ikkunoita käyttävistä työpöytäympäristöistä (CDE, KDE, GNOME...) kuuluu tähän ryhmään.

Tärkeää: Yritä välttää saman viestin lähetystä moneen Linux-ryhmään, koska silloin ryhmäjaottelusta ei ole mitään hyötyä.


Miten kirjoitan s.a.l-ryhmiin?

Vaikka nyysseihin kirjoittaminen onkin hyvin vapaamuotoista, muutamia sääntöjä kannattaa noudattaa. Se helpottaa sekä sinun että muiden uutisryhmää seuraavien ihmisten elämää. Jos uutisryhmät ovat sinulle uusi asia, niin sinun kannattaa käydä lukemassa Timo Kiravuon news-etiketti ja Jukka Korpelan Nyysiopas. Tässä on tärkeimpiä neuvoja/sääntöjä, joita kannattaa noudattaa:

  • Kerro millainen laitteisto sinulla on, mitä ohjelmia käytät, mitä tarkalleen ottaen teit ja liitä viestiisi myös tarkka virheilmoitus. Muista kertoa myös käyttämiesi ohjelmien versiot.

    Mikäli koneesi on ylikellotettu, tarkista, että vika ilmenee myös normaalilla kellotaajuudella. Linuxissa pienet laitteiston toimintahäiriöt tulevat esiin huomattavasti helpommin kuin eräissä muissa käyttöjärjestelmissä. Jos et saa vikaa toistumaan uudelleen, mainitse myös siitä.

  • Levityspaketin ja sen version mainitseminen on ehdottoman tärkeää!

  • Ei HTML-muotoisia artikkeleita! Kaikki eivät lue nyyssejä selaimella ja useat käyttävät tekstipohjaista lukijaa. Huomaa, että monet ohittavat automaattisesti viestit, jotka sisältävät HTML-koodia tai ovat multipart-muodossa. Lisäksi nyyssit ovat yleensäkin tekstimuotoinen keskustelujärjestelmä, jossa HTML-muotoisten viestien lähettämiseen ei ole mitään tarvetta.

  • Älä lähetä tiedostoja keskusteluryhmiin. Tiedostot kasvattavat turhaan artikkelisi kokoa ja useat nyyssipalvelimet jopa kieltäytyvät toimittamasta liitetiedostoja sisältävieä artikkeleita eteenpäin. Mikäli artikkelisi välttämättä tarvitsee tiedoston tuekseen, laita tiedostosi saataville Webbiin tai lähetä se Sfnetin ainoaan tiedostoryhmään, sfnet.tiedostot, ja viittaa siihen artikkelissasi.

  • On fiksua yrittää itse etsiä tietoa ongelmaan ennen kuin kirjoittaa ryhmään. Jos olet etsinyt tietoa muttet ole löytänyt sitä, kerro myös se viestissä.

  • Ole ystävällinen ja kirjoita selkeästi. Ihmiset auttavat sinua vapaaehtoisesti ja ystävällisyyttään, käyttäydy sen mukaisesti.

Tärkeää: Ennen kysymyksen lähettämistä lue Karri Kalpion kirjoittama Ohje hyvän kysymyksen kirjoittamiseen. Ryhmiin tulee aivan liikaa kysymyksiä, joihin on mahdoton vastata puutteellisten tietojen takia. Pystyt välttämään tämän lukemalla edellä mainitun ohjeen.


Miten tallennan virheilmoitukset?

Jos olet esimerkiksi kääntämässä ydintä käskyllä make bzImage, niin saat virheilmoitukset tiedostoon seuraavalla tavalla:
$ make bzImage > make.out 2>&1
	  
Tämä toimii Bourne Shell-johdannaisissa, johon usein Linuxin oletuksena oleva Bash kuuluu. Edellä oleva esimerkki ohjaa stderr ja stdout -virrat (eng. stream) tiedostoon.

Jos haluat kopioida suoraan terminaali-ikkunasta, valitse hiiren vasemmalla napilla kopioitava alue ja liimaa se keskimmäisellä napilla. Jos keskimmäistä nappia ei ole, käytä sen sijaan molempia nappeja yhtäaikaa.


Script-komento

Toinen tapa tallettaa virheilmoitukset on script-komento. Script tallettaa lokitiedostoon sekä käyttäjän näppäilemän syötteen että stderr- ja stdout-tulostusvirrat. Komennon tuloste tulee näkyy näytölle. Script-komento on kätevä, jos haluaa seurata tapahtumien kulkua, vastata interaktiivisiin kysymyksiin tai tallettaa yhden komennon sijasta lokitiedostoon koko session (esimerkiksi koko kernelin kääntötapahtuman). Edellä olevan esimerkin olisi voinut tehdä script-komennon avulla seuraavasti:
$ script make.out
Script started, file is make.out
$ make bzImage
[Tässä muita komentoja]
$ exit
Script done, file is make.out
	    


Mikä on levitykseni versio?

Tässä ovat eri levityspakettien tiedostot, jotka kertovat version. Tiedoston sisällön saat selville vaikka cat-käskyllä.

  • Debian: /etc/debian_version

  • Redhat: /etc/redhat-release

  • Slackware: /usr/lib/setup/slack-version-*

  • SOT: /etc/sot-release


Mitä ovat työpöytäympäristöt ja ikkunamanagerit

Ikkunamanageri on ohjelma, joka X-ikkunoinnissa (engl. X Window System) huolehtii ikkunakehyksien piirrosta ja tekee mahdolliseksi ikkunoiden sulkemisen, siirtämisen, koon säätämisen sekä mahdollisesti sisältää muitakin toimintoja. Ikkunamanagereja on hyvin paljon, ja kokeneilla käyttäjillä on usein omat mieltymyksensä. Eri ikkunamanagerit voivat näyttää hyvinkin erilaisilta, ja sen lisäksi niiden ulkonäköä pystyy usein muokkaamaan hyvin paljon.

Työpöytäympäristö on kokoelma aliohjelmakirjastoja sekä ohjelmia, joilla on yhtenäinen ulkonäkö. Työpöytäympäristöt sisältävät yleensä ainakin tiedostonhallintaohjelman, jonkinlaisen Windowsin tehtäväpalkkia vastaavan keinon ohjelmien käynnistykseen ja pikkusovelmien käyttämiseen, sekä lisäksi monenlaisia sovellusohjelmia. Ohjelmoijille työpöytäympäristöt tarjoavat laajan valikoiman erilaisia ohjelmien kehitystä helpottavia kirjastoja sekä ohjelmia. Ikkunamanageria ei pidetä työpöytäympäristön kiinteänä osana, mutta useimmiten työpöytäympäristön mukana tulee myös ikkunamanageri, joka on suunniteltu toimimaan mahdollisimman hyvin työpöydän muiden osien kanssa.

Tärkeää: Lähes kaikkia X-ohjelmia voi ajaa käytetystä työpöytäympäristöstä ja ikkunamanagerista riippumatta. Esimerkiksi Gnomessa voi käyttää koneelle asennettuja KDE-ohjelmia ja päinvastoin.


Mikä on GNOME?

GNOME on käyttäjäystävällinen työpöytäympäristö Unixiin, siis myös Linuxiin. Se tulee mukana useimmissa levityspaketeissa. Gnome vaatii vähintään 32-64 megatavua muistia, mieluiten enemmän.


Mikä on KDE?

KDE on myös käyttäjäystävällinen työpöytäympäristö UNIXiin. Se tulee myös mukana useimmissa levityspaketeissa, ja sopii hyvin sekä aloittelijoille että kokeneemmille käyttäjille. KDE vaatii vähintään 64-128 megatavua muistia, mieluiten enemmänkin.


Mikä on XFce?

XFce vaatii Gnomea ja KDE:tä vähemmän muistia ja prosessoritehoa sekä muistuttaa eniten isoissa Unix-työasemissa käytettävää CDE-työpöytäympäristöä. Kokeilemisen arvoinen ainakin, mikäli muut vaihtoehdot eivät miellytä tai eivät toimi kunnolla vanhassa koneessa.


Luku 2. Asentaminen

Mistä Linuxin sitten saa?

Ehkä paras tapa on asentaa Linux kaupasta ostetulta CD:ltä. Hyvinvarustetuissa atk-kaupoissa on myynnissä eri levityspakettien virallisia versiota, jotka saattavat sisältää joitakin kaupallisia ohjelmia, joita ei ilmaisversion mukana saa. Lisäksi virallisten versioiden mukana saattaa saada asennus- ja muita tukipalveluita. CD:n voi tehdä myös itse, tai sen voi teettää jollain kaverilla, sillä kaikki asennukseen vaaditut ohjelmistot löytyvät Internetistä. Mikäli sinulla on nopea yhteys Internetiin, niin Linuxin voi asentaa myös suoraan netistä. Esimerkiksi ftp.funet.fi sisältää suosituimpien levityspakettien kopiot.

Kaikenkaikkiaan Linuxin voi asentaa seuraavilla tavoilla: boottaava CD-ROM, boottikorput ja CD-ROM, boottikorput ja asennustiedostot DOS-osiolla, sekä asennuksen käynnistäminen DOSista asennus-CD:ltä. Verkon kautta asennus onnistuu suoraan Internetistä tai NFS-palvelimelta. Kone voidaan käynnistää joko boottikorpulta tai verkkokorttiin lisävarusteena asennettavalta bootti-PROMilta. Eri levityksien asennusmahdollisuuksissa on eroja.


Mikä levityspaketeista on paras ja minun kannattaa asentaa?

Se on mielipidekysymys, joten on turha kysyä, mikä on paras vaihtoehto. Jokaisella levityspaketilla on omat etunsa ja haittansa. Sinun täytyy vain vertailla niiden ominaisuuksia ja valita se joka vastaa parhaiten sinun vaatimuksiasi.

Ari Mäkelä on kirjoittanut mielipiteitään eri levityksistä.


Mikä on paras levityspaketti vanhaan tietokoneeseen?

Vanhoihin tietokoneisiin, joissa on vähän muistia ja kovalevytilaa, ei voi asentaa kaikkia Linux-jakeluja. Esimerkiksi Red Hat 7.2:n asentaminen vaatii vähintään 64 MB muistia ja 350 MB kovalevytilaa.

Yksi vaihtoehto on asentaa vanha jakeluversio, joka voi toimia vanhemmassakin koneessa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole viisasta. Vanhentuneiden käyttöjärjestelmäjakeluiden mukana tulee vanhentuneita ohjelmia. Vanhoissa käyttöjärjestelmäjakeluissa on myös lukuisia tunnettuja tietoturva-aukkoja, eikä niihin ole välttämättä saatavana ajanmukaisia korjauksia (tai jos onkin, niin niitä tuskin tullaan ylläpitämään kauan).

Parempi vaihtoehto on asentaa ajanmukainen käyttöjärjestelmäjakelu, joka toimii vähäisemmällä muistilla ja levytilalla. Esimerkiksi seuraavat jakelut asentuvat vähäisemmilläkin resursseilla varustettuihin koneisiin (dokumentaationsa mukaan):

  1. Slackware Linux 8.0: 16 MB muistia ja 50 MB kovalevytilaa

  2. Debian GNU/Linux 2.2: 12 MB muistia ja 64 MB kovalevytilaa

Myös BSD-perheen käyttöjärjestelmät ovat harkinnan arvoinen vaihtoehto. Niiden asentamisen ja käyttämisen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia, jos osaa käyttää Linuxia ilman graafisia konfiguraatiotyökaluja. Hyvä vaihtoehto vanhoihin koneisiin on esimerkiksi NetBSD, jonka minimi-installaatio vaatii vain 4 MB muistia ja 40 MB kovalevytilaa (1.5.2, i386).


Asennusvaiheen ongelmia

ilmoitus "boot partition too big" tai LILO ei asennu

Linuxin käynnistysvaiheessa käytetään usein LILO-ohjelmaa lataamaan ydin muistiin ja käynnistämään se. LILO käyttää koneen sisäänrakennettuja BIOS-kutsuja lukemaan ytimen kovalevyltä muistiin. LILOn käyttämät BIOS-kutsut eivät osaa lukea vanhoissa koneissa yli 512 megatavun ja uusissa koneissa yli 8 gigatavun yli menevää osaa levyltä.

/boot-osio on tarkoitettu vain ytimen tallettamiseen, ja sille sopiva koko on 10 megatavua. Se pitää mielellään sijoittaa levyn alkupäähän, jotta LILO pystyy lataamaan ytimen BIOSin tuntemalta levyalueelta. Mikäli saat asennuksen aikana ilmoituksen "boot partition too big" tai LILOn asennus epäonnistuu, olet tehnyt osion, josta ainakin osa ei ole 512 megatavun tai 8 gigatavun rajan sisällä.

Tärkeää: Tämä rajoitus koskee vain Linuxin käynnistystä. Ydin ei käytä BIOS-kutsuja, eikä siinä ole rajoituksia kiintolevyn koolle. Nämä rajoitukset eivät myöskään koske uusissa levitysversioissa käynnistyslataajana käytettävää GRUB-ohjelmaa. Myöskään SCSI-levyltä käynnistettäessä rajoitusta ei ole, tosin SCSI-levyjä käytetään lähinnä palvelimissa.


Toisen käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen Linuxin käynnistys ei onnistu

Jos asennat koneelle DOS- tai Windows-käyttöjärjestelmän Linuxin asennuksen jälkeen, se saattaa poistaa Linuxin käynnistysohjelman kovalevyn käynnistyslohkolta. Tilanteen saa palautettua entiselleen käynnistämällä Linuxin käynnistyslevykkeellä ja käynnistämällä ohjelma lilo, joka asentaa käynnistysohjelman käynnistyslohkoon.

Useissa levityksissä varakäynnistyslevykkeen (engl. rescue disk) teko onnistuu asennusvaiheessa, tai levityspaketin mukana tuleva romppu mahdollistaa myös hätäkäynnistyksen, mikäli tietokoneesi pystyy käynnistymään CD-ROM-levyltä. Redhatissa voi tehdä varakäynnistyslevykkeen komennolla mkbootdisk.

Mikäli levityksesi mukana ei tule erityisiä työkaluja varakäynnistyslevykkeen tekoon, ytimen voi kopioida levykkeelle komennolla dd if=/boot/vmlinuz of=/dev/fd0, jolloin hätätilanteessa voi käynnistää koneen levykkeellä olevalla ytimellä, mikäli Linux-osiosi on muuten riittävän ehjä. Tarkemmin käynnistyslevykkeen teosta kerrotaan osiossa Miten teen käynnistyslevykkeen?

Tärkeää: Mikäli käynnistys levykkeeltä ei onnisty, tarkista, että koneesi BIOS-asetuksissa on sallittu käynnistys levykkeeltä ja että käyttämäsi levyke on ehjä.


Miksi asennuslevyke ei toimi?

Yleisimmät ongelmat asennuslevykkeiden kanssa johtuvat siitä, että levyke on yksinkertaisesti rikki. Ne menevät rikki helposti, ja niihin ei voi luottaa. Heitä vanha roskiin ja kokeile uutta levykettä. Jospa uusi vaikka toimisi.


Root ja muut käyttäjätunnukset

Linux-käyttöjärjestelmässä, kuten muissakin UNIX-pohjaisissa käyttöjärjestelmissä, on mahdollisuus käyttää useita käyttäjätunnuksia. Käyttäjätunnus on kokonaisuus johon kuuluu tunnus, salasana, komentotulkki (engl. shell) ja kotihakemisto. (näiden tarkoituksesta myöhemmin lisää) Perinteisesti Linuxin käyttäjätunnukset ovat tiedostossa /etc/passwd, joka näyttää tällaiselta:

Esimerkki 2-1. /etc/passwd

root:AAAAAAAAAAAAA:0:0:root:/root:/bin/tcsh   
esko:BBBBBBBBBBBBB:500:100:Esko Peruskayttaja:/home/esko:/bin/tcsh
	

Tiedostossa olevat merkinnät ovat erotettuna ':'- merkillä. Jokainen rivi on uusi käyttäjätunnus. Rivit tiedostossa ovat muotoa:

tunnus : salasana : UID : GID : kommentti : kotihakemisto : komentotulkki
      

Jokaisen kohdan erillinen selitys:

tunnus

Tämä on käyttäjätunnus. Järjestelmässä ei voi olla kahta samannimistä tunnusta käytössä yhtäaikaa.

salasana

Vanhemmissa järjestelmissä (kuten tässä on oletettu) tällä kohdalla on salasana salattuna crypt-funktiolla. Uudemmissa järjestelmissä (jotka käyttävät ns. Shadow-järjestelmää) on tällä kohdalla pelkkä x (tai *), ja oikea salattu salasana sijaitsee /etc/shadow-tiedostossa, jossa on myös muuta tietoa ko. käyttäjästä. Salasanaa voi jokainen käyttäjä vaihtaa passwd-komennolla. Käyttäjän ei tarvitse huolehtia itse salasanan salauksesta vaan passwd-ohjelma tekee sen käyttäjän puolesta. Lisäksi passwd-komento "huomaa" myös /etc/shadow-tiedoston ja päivittää salasanan sinne ilman käyttäjän puuttumista. Yleensäottaen vanhemman Linux/UNIX-järjestelmän salasanat eivät ole kovin turvallisia, sillä salasanan enimmäispituus on vain kahdeksan merkkiä. Nykyään useissa levityspaketeissa voi valita asennusvaiheessa MD5-kryptatut salasanat, jolloin pituusrajoitus ei ole voimassa (eivät ole yleensä yhteensopivia muiden UNIX-järjestelmien kanssa).

Joka tapauksessa on tärkeää, että salasana valitaan huolella. Salasanan tulisi olla ainakin 8 merkkiä pitkä ja sen tulisi sisältää pieniä ja isoja kirjaimia sekä numeroita. Esimerkkejä HUONOISTA salasanoista ovat sellaiset, jotka ovat arvattavissa tai jotka sisältävät joitain yleisiä suomen- tai englanninkielisiä (tai muunkielisiä) sanoja. HYVÄT salasanat ovat muotoa "hDuuJ3K1", ne eivät ole arvattavissa.

UID

UID on jokaiselle käyttäjälle /etc/passwd-tiedostossa määrätty User ID-numero. Jokaista numeroa (yhdessä järjestelmässä) vastaa tasan yksi tunnus.

GID

GID (Group ID-number) on (pää-)käyttäjäryhmä, johon ko. tunnus kuuluu. Käyttäjäryhmät ja niitä vastaavat numerot ovat listattuna tiedostossa /etc/group. Käyttäjä voi olla yhtä aikaa monen ryhmän jäsen, jolloin muut ryhmät määritellään tiedostossa /etc/group rivin viimeisenä kenttänä.

kommentti

Yleensä käyttäjän koko nimi.

kotihakemisto

Käyttäjän kotihakemisto. Kirjautumisen yhteydessä tämä kirjataan käyttäjäkohtaiseen ympäristömuuttujaan $HOME.

komentotulkki

Ohjelma joka ajetaan sisäänkirjautumisen yhteydessä. Yleensä tämä on komentotulkki, joka välittää komentosi Linux-järjestelmälle. Komentotulkkeja ovat esim. tcsh, bash, zsh, ksh ...

Käyttäjätunnuksella root on oikeus lukea, kirjoittaa ja ajaa kaikkien muidenkin käyttäjien tiedostoja, ja komennot eivät juurikaan kysele varmistuksia vaan olettavat, että käyttäjä tietää tarkalleen mitä on tekemässä. Lisäksi rootin käynnistämillä ohjelmilla on oikeus käsitellä kaikkia laitteita tietokoneessasi kovalevystä näytönohjaimeen. Tämä tarkoittaa sitä, että root-tunnuksella todellakin voi saada Linux-järjestelmänsä tuhottua. Käyttämällä jotain toista tunnusta suojaat järjestelmäsi tahattomilta virhenäppäilyiltä. Sen vuoksi olisi aina suotavaa luoda Linux-järjestelmään erillinen tunnus, jota käyttää jokapäiväisessä käytössä. Seuraavassa esimerkki uuden tunnuksen luomisesta (# merkkaa käskyt jotka sinä kirjoitat): (kirjaudu sisään root-tunnuksella)

# cat /etc/passwd
root:x:0:0:root:/root:/bin/tcsh
bin:x:1:1:bin:/bin:
daemon:x:2:2:daemon:/sbin:
adm:x:3:4:adm:/var/adm:
lp:x:4:7:lp:/var/spool/lpd: 
sync:x:5:0:sync:/sbin:/bin/sync
shutdown:x:6:0:shutdown:/sbin:/sbin/shutdown
halt:x:7:0:halt:/sbin:/sbin/halt
mail:x:8:12:mail:/var/spool/mail:
news:x:9:13:news:/var/spool/news:
uucp:x:10:14:uucp:/var/spool/uucp:
operator:x:11:0:operator:/root:
ftp:x:14:50:FTP User:/home/ftp: 
jatorvin:x:503:100:Jarmo Torvinen:/home/jatorvin:/bin/tcsh
      

lisätään uusi tunnus:

# useradd heppu
      

Komento lisää uuden käyttäjän, luo käyttäjän kotihakemiston ja kopioi tiedostot hakemistosta /etc/skel uuteen kotihakemistoon. Käyttäjän luomisessa käytetään oletusarvoja.

Katsotaan, että tunnus varmasti lisättiin. Kaikissa järjestelmissä ei käytetä tiedostoa /etc/shadow, jolloin kryptatut salasanat ovat tiedostossa /etc/passwd. Shadow-tiedosto on vain root-tunnuksen luettavissa, ja sen takia turvallisempi.

Esimerkki 2-2. /etc/passwd

root:x:0:0:root:/root:/bin/bash 
bin:x:1:1:bin:/bin:
daemon:x:2:2:daemon:/sbin: 
lp:x:4:7:lp:/var/spool/lpd:
sync:x:5:0:sync:/sbin:/bin/sync
shutdown:x:6:0:shutdown:/sbin:/sbin/shutdown
halt:x:7:0:halt:/sbin:/sbin/halt
mail:x:8:12:mail:/var/spool/mail:
news:x:9:13:news:/var/spool/news:
uucp:x:10:14:uucp:/var/spool/uucp:
operator:x:11:0:operator:/root:
ftp:x:14:50:FTP User:/home/ftp: 
jatorvin:x:503:100:Jarmo Torvinen:/home/jatorvin:/bin/tcsh
heppu:x:506:506::/home/heppu:/bin/bash
      

Esimerkki 2-3. /etc/shadow


root:hdh5Fdhsgd:10450:0:99999:7::: 
bin:*:10450:0:99999:7::: 
daemon:*:10450:0:99999:7:::
lp:*:10450:0:99999:7:::
sync:*:10450:0:99999:7:::
shutdown:*:10450:0:99999:7:::
halt:*:10450:0:99999:7:::
mail:*:10450:0:99999:7::: 
news:*:10450:0:99999:7:::
uucp:*:10450:0:99999:7:::
operator:*:10450:0:99999:7:::
ftp:*:10450:0:99999:7:::
jatorvin:hj67HDfsWgpW:10482:0:99999:7:-1:-1:134529876
heppu:!!:10577:0:99999:7:::
	

Käyttäjälle ei ole vielä asetettu nimeä tai salasanaa, joten asetetaan ne seuraavaksi:

# chfn heppu
Changing finger information for heppu.
Name []:Heppu Heppunen
Office []: 
Office Phone []: 
Home Phone []: 
Finger information changed.
# passwd heppu
Changing password for user heppu
New UNIX password: näppäile salasanasi
Retype new UNIX password:näppäile salasana uudelleen 
passwd: all authentication tokens updated successfully

      

Nyt olet luonut koneellesi uuden käyttäjän, ja asettanut sille nimen sekä salasanan. Voit kokeilla vasta luomaasi käyttäjää lopettamalla istunnon root-tunnuksella ja antamalla Login-kehotteeseen vasta luomasi käyttäjän tunnuksen ja salasanan.

Uudemmissa järjestelmissä voit muuttaa joitain käyttäjän luontiin käytettäviä arvoja muokkaamalla tiedostoja /etc/login.defs ja /etc/default/useradd.

Jos käytät konetta tekstitilassa, voit käyttää useampaa yhtäaikaista istuntoa valitsemalla näppäimillä Alt+F1-F6 käyttämäsi virtuaalikonsolin. Jos käytät X-ikkunointia, voit käyttää näppäimiä Ctrl+Alt+Fn päästäksesi virtuaalikonsoleille. X-ikkunointi käynnistyy ensimmäiselle vapaalle konsolille, yleensä numerolle 7.

Mikäli käytät konettasi verkon kautta pääteohjelmalla, virtuaalikonsolit eivät ole käytettävissä. Sen sijaan voit käyttää ohjelmaa nimeltä screen , jolla voit käyttää useampia virtuaalikonsoleita myös verkkoyhteyden kautta.


Skandit eivät toimi

Suomen käyttöön liittyviä ongelmia tutkii Ari Mäkelä klassikossaan Finnish HOWTO.


Miten poltan Linux-rompun?

Jussi Torhonen on kirjoittanut Howto make a homebrew bootable RedHat Linux 5.2 CD-ROM-ohjeen. Debian tekee viralliset ISO-imaget, jotka löytyvät funetista. Jos haluat tehdä omat debian imaget, kannattaa tutustua ohjelmaan slink_cd, joka löytyy osoitteesta http://www.chiark.greenend.org.uk/~stevem/DebianCD/.


Tarvitseeko Linux asentaa uudelleen vikatilanteessa?

Ainoastaan poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos on tuhonnut vahingossa kaikki järjestelmän tiedostot. Vikojen korjaaminen tehdään normaalisti etsimällä vian syy ja korjaamalla se, ei uudelleenasentamalla.


Merkistöongelmat Red Hat-asennuksissa

RedHat 8.0:ssa on otettu käyttöön UTF-8-merkistö, jossa on lähes kaikki eri puolilla maailmaa käytetyt merkistöt yhdistettynä. Tämä tulee myöhemmin ratkaisemaan ongelmat, jotka aiheutuvat lukuisten eri merkistöjen käytöstä. Koska käytännössä Suomessa käytetään nykyisin yleisesti ISO-8859-15-merkistöä, tästä muutoksesta voi tulla ongelmia skandinaavisten merkkien tulostuksen kanssa. Tekemällä allaolevat muutokset siirrytään takaisin vanhaan merkistöön, joka on nykyisin yleisimmin käytössä.

Esimerkki 2-4. /etc/sysconfig/i18n

LANG="fi_FI@euro"
SUPPORTED="en_US:en:fi_FI@euro:fi_FI:fi"
SYSFONT="lat0-16"
SYSFONTACM="iso15"
        

Luku 3. Ydin

Yleistä ytimestä

Mitä ovat ytimen ihmeelliset versionumerot?

Versionumerot ovat muotoa r.x.y. Kun x on parillinen numero, on kyseessä vakaa eli tuotantoversio. Pariton luku tarkoittaa kehitysversiota, jonka toiminnasta ei ole mitään takuuta. y:n muuttuminen tarkoittaa että muutos on ollut pieni, esim. löydettyjen virheiden korjauksia tai jotain lisäyksiä toimintoihin.

Varoitus

Älä missään nimessä asenna ytimen kehitysversiota (esim. 2.5-sarjaa) jollet tiedä mitä olet tekemässä! Eräät kehitysversiot ovat jopa tuhonneet tiedostojärjestelmiä, joten varmuuskopioiden ottaminen ennen kehitysytimen kokeilua on erittäin suositeltavaa. Jos käytät kehitysversiota, älä kysy myöskään apua sfnet-uutisryhmistä - sinun tulisi osata ratkaista ongelmatilanteet itse.


Mistä tietää ytimen version?

uname -a kertoo mikä ytimen versio on käytössä, koska se on käännetty ja mikä arkkitehtuuri on kyseessä.


Mikä on ytimen uusin versio?

Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen palvelimella on skripti, joka kertoo automaattisesti uusimmat versiot. Tai voit myös käyttää fingeriä: finger @ftp.kernel.org


Mistä löydän uusimman ytimen lähdekoodin?

Uusimman ytimen löydät lähimmästä kernel.org-peilistä. Myöskin levityksen mukana tulee lähdekoodi omana pakettina (deb tai rpm), joka voidaan helposti asentaa ja poistaa.


Mikä on tiedosto System.map?

System.map luodaan kernelin käännöksen yhteydessä lähdekoodipuun juureen (eli yleensä hakemistoon /usr/src/linux) ja se sisältää kernelin sisäisten muuttujien ja funktioiden muistiosoitetietoja. System.map-tiedostoa käyttää hyväkseen prosessi nimeltään klogd, eli kernelin oma lokiprosessi.

Uudet klogd:n versiot osaavat etsiä myös tiedostoja nimeltään /boot/System.map-kernelinversio, joten symbolista linkkiä System.map ei tarvitse enää käyttää tai luoda, kunhan noudattaa tätä nimeämiskäytäntöä. Kernelin version saa selville ajoaikana komennolla cat /proc/version.


Miten ja miksi annetaan parametrejä moduuleille

Jos osa ytimestä on käännetty tarpeen vaatiessa ladattaviksi moduuleiksi, joillekin moduuleille voi olla tarpeellista antaa parametrejä niitä ladattaessa. Esimerkiksi äänikortin ajurille täytyy antaa tieto äänikortin käyttämistä resursseista, kuten io-osoite, irq ja dma-kanava. PCI-lisäkorttien ajurit löytävät kortit yleensä automaattisesti, samoin jotkut muut ajurit.

On olemassa kaksi mahdollista tapaa antaa parametrejä moduuleille.

  • /etc/modules.conf-tiedoston avulla.

    Esimerkki 3-1. /etc/modules.conf

    alias sound sb
    options sb io=0x220 irq=5 dma=1 dma16=5
                    
    man depmod tai man modprobe kertoo lisää kyseisen tiedoston formaatista. Kyseiseen tiedostoon asetetut parametrit välittyvät moduulille sekä komentoa modprobe käsin käytettäessä että automaattisen lataamisen yhteydessä, eli käytettäessä kmod-ohjelmaa.

    Jos Linux-levityksestäsi ei löydy tiedostoa /etc/modules.conf, on mahdollista, että käytät vanhaa distribuutiota, jossa tiedoston nimi on /etc/conf.modules.

  • Ladattaessa moduuli käsin insmod-komennolla
                    #insmod sb io=0x220 irq=5 dma=1 dma16=5
                  
    man insmod kertoo enemmän komennon toiminnasta.


Miten käännän ytimen?

Huomaa: Ytimen kääntämistä ei suositella aloittelijoille! Toisin kuin Linuxin alkuaikoina, ytimen kääntäminen on nykyisin harvemmin tarpeellista. On suositeltavaa tutustua Linuxiin jonkun aikaa, ennen kuin yrität kääntää ydintä itse. Jollet ole aiemmin kääntänyt mitään ohjelmia, on suositeltavaa myös tutustua pintapuolisesti käännöksessä käytettyjen työkalujen, kuten make, toimintaperiaatteeseen.

Varmista että ytimen lähdekoodi on asennettu. Levityksen mukana toimitettava löytyy /usr/src/linux/-hakemistosta, mutta itse asennetun lähdekoodin voi kääntää myös kotihakemistonsa alla normaalina käyttäjänä, mikä on 2.4-ytimillä ja uudemmilla suositeltavin tapa.

Kun ensimmäistä kertaa valitset ytimeen mukaan otettavia ominaisuuksia, lue ohjeet jokaisen valinnan kohdalta. Siellä kerrotaan lisää kyseisestä ominaisuudesta ja annetaan suosituksia, joita kannattaa noudattaa, jos ei todella tiedä itse paremmin. Ytimestä on mahdollista poistaa paljon ominaisuuksia, jotka ovat normaalikäytössä hyvin oleellisia, mutta usein tarpeettomia johonkin erityiskäyttöön tarkoitetussa järjestelmässä.

Ytimen kääntö on ytimekkäästi tässä (tähdellä [*] merkityt kohdat ovat vapaaehtoisia):

  1. Tarkista, että sinulla on toimiva hätäkäynnistyslevyke tai vastaava siltä varalta, että itse kääntämäsi ydin ei pysty käynnistymään laitteistossasi.

  2. Asenna ytimen lähdekoodi, jos sitä ei ole vielä asennettu.

  3. Jos asensit levityksesi mukana tulevan lähdekoodin, tarkista, että hakemisto /usr/src/linux on olemassa ja lähdekoodi on todella asennettu hakemiston alle.

  4. Vanhemmissa levityksissä (erityisesti Redhat Linuxin versiot 6.2 ja vanhemmat), /usr/include/asm ja /usr/include/linux ovat symbolisia linkkejä, jotka osoittavat yleensä hakemistoihin /usr/src/linux/include/asm ja /usr/src/linux/include/linux. Tässä tapauksessa täytyy tarkistaa, että linkit osoittavat olemassaoleviin hakemistoihin. Ajanmukaisissa järjestelmissä nämä ovat normaaleja hakemistoja, eikä niihin pidä koskea.

  5. Siirry hakemistoon, jossa on ytimen lähdekoodi. Usein tämä on hakemisto /usr/src/linux. Tässä hakemistossa ajetaan käännökseen liittyvät komennot, sillä käännöstä ohjaava make-ohjelma hakee toimintaohjeensa työhakemistossa sijaitsevasta Makefile-tiedostosta.

    Ytimen kääntämisen aikana näytölle tulee runsaasti tekstiä, mikä on aivan normaalia. Muista tarkistaa, onnistuiko kääntäminen todella, vai onko viimeinen näytöllä oleva teksti virheilmoitus (error).

    Varoitus

    Varmista ennen jokaisen vaiheen aloittamista, että edelliset vaiheet on suoritettu onnistuneesti. Jos et ole varma asiasta, älä jatka ytimen kääntämistä. Ole erityisen varovainen asentaessasi uutta ydintä käyttöön, koska siinä tapahtuneet virheet voivat estää koko järjestelmän toiminnan.

  6. aja haluamasi patchit (päivitykset) ytimeen. [*]

  7. make mrproper, nykyään tarpeeton. [*]

  8. make config, make menuconfig tai make xconfig ja säädä ytimesi asetukset kuntoon.

  9. make dep

  10. make clean

  11. make bzImage tai mahdollisesti sen sijaan make zImage. Näillä ei ole muuten eroa, paitsi bzImage-kernelin ei tarvi mahtua 640 kilotavun perusmuistiin (PC-koneiden historiallinen jäänne) ja siinä voi siten olla enemmän ominaisuuksia mukana. Joillakin harvoilla koneilla bzImage-kernel ei käynnisty, mutta muuta syytä olla käyttämättä sitä ei ole. zImagen käyttäminen aiheuttaa todennäköisemmin hankaluuksia.

  12. make modules

  13. rm -rf /lib/modules/2.4.18.old

  14. mv /lib/modules/2.4.18 /lib/modules/2.4.18.old

  15. make modules_install

  16. cp /usr/src/linux/arch/i386/boot/bzImage /boot/kernel-2.4.18

  17. cp /usr/src/linux/System.map /boot/System.map

  18. muokkaa lilon asetukset kuntoon

  19. asenna lilo.

  20. muokkaa moduulien asetukset kuntoon

  21. Käynnistä kone uudelleen.

Lisää tietoa löytyy Kernel HOWTOsta ja tiedostosta /usr/src/linux/README.


Lilo

Jos käytät liloa kopioi vanha ydin /boot-hakemistoon ja lisää lilo.conf osoittamaan siihen. Jätä myöskin mahdollisuus käynnistää vanha ydin.

Tässä eräs tapa. /vmlinuz on symbolinen linkki /boot/vmlinuz-2.4.18-tiedostoon.

Esimerkki 3-2. lilo.conf

	      image=/vmlinuz
	      label=Linux
	      image=/boot/vmlinuz-2.4.18
	      label=old
	    


Ytimen kääntö Debianissa

Debianissa ytimen kääntöä on helpotettu huomattavasti. kernel-package paketti sisältää apuohjelman, joka kääntää ytimen ja tekee siitä automaattisesti deb-paketin. /vmlinuz ja vmlinuz.old ovat symbolisia linkkejä /boot-hakemistossa oleviin ytimiin ja debian päivittää nämä linkit automaattisesti. Tässä pieni ohje miten kääntäminen tapahtuu:

  1. make config, menuconfig tai xconfig

  2. make-kpkg clean

  3. make-kpkg --revision=custom.1.0 kernel_image

  4. dpkg --install ../kernel-image-X.XXX_1.0_<arch>.deb

  5. shutdown -r now

Lisää tietoa saat tiedostosta /usr/doc/kernel-package/README.gz


Virheitä ytimen käännössä

Kääntäjä valittaa jostain headereistä

Yksi mahdollisuus on, että jossain vaiheessa symbolinen linkki hakemistosta /usr/include/linux on kadonnut tai jotain muuta. Tällainen symbolinen linkki pitäisi olla olemassa:
$ ls -l /usr/include/linux
lrwxrwxrwx 1 root root 26 May 28 13:34 /usr/include/linux -> 
				       ../src/linux/include/linux

Tarkista, että myös hakemisto /usr/src/linux/include/linux löytyy ja siellä on oikeat otsikkotiedostot. Hakemistolistaus alkaa näin (eri kernelin versioissa voi olla eroja, tämä on 2.2.5):
a.out.h
acct.h
.
.
.
if_slip.h
if_strip.h
.
.
.
prctl.h
proc_fs.h

Toinen vaihtoehto on, että et ole asentanut Redhatin ns. devel-paketteja. Redhatissa on kahdenlaisia paketteja: loppukäyttäjän ohjelmien käyttämiseen tarvittavat tiedostot ovat yhdessä paketissa ja ohjelmien kehittämiseen ja/tai kääntämiseen tarvittavat paketit toisessa. Paketit ovat muuten saman nimisiä, mutta kehityspakettien nimessä on "devel".


Ohjelmaa as86 ei löydy

Jos saat tällaisen virheen:
make[1]: as86: Command not found
as86-ohjelmaa ei ole asennettu. Debianissa se löytyy paketista bin86, ja Redhatissa paketista dev86.


Ytimen moduulit eivät lataudu

Jos koneen uudelleenkäynnistyksessä kone jumiutuu kohtaan "Checking module dependencies", sinulla on edelleen käytössä vanhan kernelisi moduuleja. Tähän ongelmaan auttaa vanhojen moduulien poisto ennen moduulien asennusta. Vanhat moduulit kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi säilyttää.

  1. Ensin käännetään ydin ja moduulit, mutta ei vielä asenneta niitä.

  2. Siirretään vanhat moduulit talteen:

              # cd /lib/modules 
              # ls -l
              total 4
    drwxr-xr-x  11 root     root         4096 Dec  8 20:41 2.2.12-20
              
              #  mv 2.2.12-20 2.2.12-20.old
          
  3. Seuraavaksi asennetaan uusi ydin ja sen moduulit.
            # cd /usr/src/linux
            # make install; make modules_install
          

  4. Nyt koneen pitäisi löytää seuraavassa käynnistyksessä oikeat moduulit.


X Window System ei toimi itse kääntämälläsi ytimellä

Luultavasti et ole kääntänyt verkkotukea [1] tai Unix domain socket-tukea mukaan ytimeen. Vaikkei sinulla olisikaan verkkoa, monet Linux-ohjelmat, kuten X-ikkunointi, kommunikoivat myös koneen sisäisesti käyttäen soketteja, ja vaativat siksi verkkotuen. Käännä verkkotuki aina mukaan ytimeen, jollet ole aivan varma ettet tarvi sitä. Myös tästä varoitetaan ytimen käännösohjeissa, joten lue käännösohjeet!

Toinen mahdollisuus on, että olet käyttänyt väärää kääntäjäversiota ytimen kääntöön. 2.0-sarjan ytimessä on ohjelmointivirhe, joka ei tullut esiin silloisella C-kääntäjän versiolla. Uudemmilla kääntäjillä virhe tulee esiin, ja sen yksi seuraus on X:n toimimattomuus. 2.0-kernelien kääntöön suositellaan gcc:n versiota 2.7.2.3 ja 2.2-ydinten kääntöön versiota egcs 1.1.2. 2.4-sarja kääntyy ainakin versioilla gcc 2.95.3 (suositeltava) ja sitä uudemmilla.


Yleisimmät virheet ytimen käännössä


Miksi ydin valittaa 'Unable to mount root fs'?

Kernel panic: VFS: Unable to mount root fs on 03:01
	

Jos ydin antaa käynnistyessä edellisen virheen, kannattaa toimia seuraavasti:

  1. Onko juuren tiedostojärjestelmä virheilmoituksen ilmoittama laite?

    Virheessä 03:01 tarkoittaa laitetta /dev/hda1 ja esimerkiksi 03:05 laitetta /dev/hda5. Näistä numeroista tarkemmin kertoo ytimen dokumentaation mukana tuleva devices.txt.

  2. Sisällytitkö ytimeesi tuen sille tiedostojärjestelmälle, mitä juuresi sisältää? (ext3 tms) Se ei saa olla modulina, vaan kiinteästi käännettynä ytimeen. (Modulien lataamiseksi tarvitaan tiedostojärjestelmä.)

  3. Sisällytitkö ytimeen tuen kovalevyllesi? Tarkista ettei esim. IDE- tai SCSI-ajuri ole modulina.


Ytimen Laitetuki

Onko SB 64/128 PCI tuettu?

Tämä kortti perustuu Ensoniqin piiriin es1370 tai es1371. Piirisarjan saat selville käskyllä

$ cat /proc/pci
	

Esim. 2.2-sarjan sekä Red Hat 5.2:n mukana tulleissa ytimissä on tuki tälle kortille.


Onko SB Live! tuettu?

Tällä hetkellä SB Live! korttiin on kaksi eri ajuria, Creativen ja Alsan.


Toimivatko PCI-modeemit linuxissa?

Sellaiset modeemit, joissa lukee "winmodem" eivät pääsääntöisesti toimi linuxissa. Kannattaa tarkistaa Winmodems are not modems sivuilta mitkä PCI-modeemit toimivat. Linmodem-projektin kotisivuilta löytyy ajureita joillekin windows-modeemeille sekä muita lisätietoja.


Tukeeko Linux USB-laitteita?

USB-tuki Linuxissa on vielä kehitysvaiheessa. 2.4-sarjan ytimissä ja useissa uusimmissa levityspaketeissa on perustason USB-tuki ainakin USB-näppäimistölle ja hiirelle. Kannattaa tutkia Linux USB projektin sivuja ja myöskin lukea The Linux USB sub-system ohje.


Tukeeko Linux UDMA66-ohjainta?

Ytimen versiossa 2.2.14 ei ole vielä tukea, mutta 2.4-sarjan ytimissä se on jo mukana. Erillinen patch on olemassa HPT366-ohjaimelle. Dokumentaatiota ovat Linux Ultra-DMA Mini-Howto ja Linux HPT366 mini-HOWTO.


Miten saan CD-R aseman toimimaan?

Jos käytät IDE CD-R asemaa, niin lisää seuraavanlaisia rivejä tiedostoon /etc/modules.conf (tai jos käytät Debiania katso Miten Debianissa määritellä ytimeen ladattavat modulit?>:

Esimerkki 3-3. IDE CD-R aseman modulit

alias scd0 sr_mod                # load sr_mod upon access of scd0 
alias scsi_hostadapter ide-scsi  # SCSI host adaptor emulation
options ide-cd ignore=hdd        # if /dev/hdd is your CD-writeralias
	  

Tässä /dev/hdd on CD-R-aseman laitetiedosto, vaihda siihen oma asemasi. Tämän jälkeen voit kokeilla seuraavalla käskyllä aseman löytymistä:
# cdrecord -scanbus
	  

CD-Writing HOWTO on kattava dokumentti CD-R aseman asentamisesta ja käyttämisestä.


Miten Debianissa määritellä ytimeen ladattavat modulit?

Debian 2.2 lähtien ladattavat modulit määritellään /etc/modutils-hakemistossa olevissa tiedostoissa.


Miksi minulla ei ole yhtään muistia vapaana?

Linux käyttää ylimääräisen muistin automaattisesti levyn välimuistina, juuri kuten kunnollisen käyttöjärjestelmän kuuluukin tehdä.


Luku 4. Tietoa ja oppaita Linuxiin

Linux Documentation Project

Linux Documentation Project (LDP) sisältää paljon erilaisia oppaita ja jopa kirjojen osia. Varsinkin HOWTO-dokumentit ovat lukemisen arvoisia. Yleensä HOWTO-dokumentit tulevat distribuution mukana ja sijaitsevat /usr/doc/HOWTO- tai /usr/share/doc/HOWTO-hakemistossa.

Matt Welshin Installation and Getting Started Guide on suositeltavaa luettavaa aloittelijalle ja löytyy LDP:n sivuilta. Se on julkaistu myös kirjana, jota myydään Suomessakin.

Eri levityksillä on omat ohjekirjansa, jotka tulevat valmistajien virallisten myyntipakettien mukana. Ne ovat usein saatavilla myös verkosta, mutta asennuksen aikana painetun ohjekirjan luku on todennäköisesti helpompaa. Seuraavilla levityksillä on suomenkieliset asennusoppaat (levitykset aakkosjärjestyksessä):


Tiedon hakeminen

Ennen kuin lähetät kysymyksen sal-ryhmään, on hyvä hakea itse vastaus kysymykseen. Koska kaikki toiminta linux-yhteisössä on vapaaehtoista, edellytetään että on itse tehty jotain ongelman ratkaisun eteen. Esim. luettu manuaalit ja fakit sekä etsitty nyysseistä ja webistä. RTFM, Read The Fine Manual (tai Read The Fscking Manual), käskyä kannattaa noudattaa. Ja sitä paitsi saat vastauksen paljon nopeammin kuin odottaisit monta päivää, että joku vastaa nyysseissä. Ainoa ongelma on, että etsiminen on hankalaa.

Katso LDP, jossa kerrotaan Linux Documentation Projektista.

Myöskin kannattaa käyttää oman levityksesi dokumentteja. FAQ ja errata useimmiten vastaavat kysymykseesi, joten nämä kannattaa aina lukea. Muutenkin levityksen webbisivuihin kannattaa tutustua seikkaperäisesti. /usr/doc/ sisältää eri pakettien ohjetiedostot.


Google Groups

Google Groups on www-pohjainen nyyssien hakuagentti ja sieltä löydät myöskin sfnet.atk.linux-ryhmiin lähetyt viestit. (Esim. Linus Torvaldsin kirjoittamia viestejä .) Kuuluu hyvään käytökseen tarkistaa onko kysymys kysytty ryhmässa lähiaikoina ja Dejan avulla saat sen nopeasti selville.

Ikävä kyllä Deja on hyvin sekavan näköinen sivusto, ja sen käyttäminen ei ole helppoa. Power Search sivulla saat etsittyä haluamiasi viestejä. Laitat vain kohtaan forum sfnet.atk.linux* ja etsit sopivien hakusanojen kanssa niin löydät nopeasti aiheeseen liittyviä viestejä. Jukka Korpelan sivuilla on myös hyviä ohjeita sfnet-ryhmistä hakemiseen.

Toinen vaihtoehto on käyttää Jeremy Nixonin tekemää Dejan hakusivua.


Hakukoneet

Jollei nyysseistä löydy mitään webistä voi löytyä jotain. Webistä hakemiseen voi käyttää esim. näitä hakukoneita:


Tukeeko linux laitettani?

Tähän vastaa parhaiten Linux Hardware Compatibility HOWTO, jossa on melko ajantasalla oleva lista tuetuista/tukemattomista laitteista.


Suomenkielisiä Linux-juttuja


Miten Windows-käyttäjän kannattaa siirtyä Linuxiin?

Muista, että GNU/Linux on hyvin erilainen järjestelmä kuin MS-DOS tai MS Windows. Linuxin markkinointi vakaana vaihtoehtona Windowsille johtaa harhaan. Linux ei ole vakaa Windows vaan lähemmät vertailukohteet löytyvät unix-maailmasta.

Kannattaa etukäteen tutustua luvussa Tietoa ja oppaita Linuxiin esiteltyihin oppaisiin, kuten DOS-Win-to-Linux-HOWTO:on.


Luku 5. X Window System

X Window System ei toimi

Kannattaa katsoa XFree86-kotisivut, jos ongelmaasi olisi ratkaisu. Sieltä löytyy ajatasalla olevaa dokumentaatiota, jossa on myös lista tuetuista näytönohjaimista.

Vihje: Jos X on toiminut aikaisemmin, mutta ei toimi ytimen kääntämisen jälkeen, katso myös tähän liittyvä osa ytimen käännösohjeista.


Tukeeko XFree86 näytönohjaintani?

Tässä sinun täytyy käyttää omatoimisuutta ennenkuin alat kyselemään muilta. Katso ensimmäiseksi XFree86:n dokumentaatiosta ja tilannetiedot näytönohjainajureista. Sieltä saat selville mitä kortteja XFree86 tukee tällä hetkellä.

Tärkeää: Jollet saa näytönohjaintasi toimimaan, tarkista, että käytät uusinta versiota XFree86:sta. Jollet, asenna se ja kokeile sillä. Jollet saa silläkään, kysy vasta sitten nyysseissä.


Mitä 3D-kortteja Linux tukee?

Useimmille vuosina 2001-2003 valmistetuille NVidian ja ATI:n 3D-kiihdytetyille näytönohjaimille on saatavilla monien pelien ja joidenkin graafisten ohjelmien vaatima 3D-tuki Linuxiin ja XFree86:n. Tarvittavia ohjelmia ja moduuleita ei välttämättä ole valmiiksi toimitettu Linux-jakelun mukana, vaan ne tulee hakea näytönohjaimen valmistajan kotisivuilta. Näytönohjaimen valmistajan omat ajurit eivät välttämättä ole vapaita muuttaa ja jaella eteenpäin, mutta käyttäjälle ne ovat ilmaisia. Lisäksi on joitain vapaan ohjelmiston projekteja, jotka kirjoittavat joillekin näyttökorteille vapaita ajureita.

Tarkempaa tietoa saat XFree86:n dokumentaatiosta ja DRI-projektin sekä kortin valmistajan tai sen piirisarjan valmistajan (kuten NVidia tai ATI) verkkosivuilta.


Tukeeko XFree86 rullahiirtä?

XFree86 tukee rullahiiriä. Kannattaa katsoa Colas Nahaboo X mouse wheel scroll-sivu, joka kertoo miten rulla saadaan toimimaan ja antaa vinkkejä eri ohjelmille.


X:n näppäimistön asettelu

Oletko joskus tuskaillut näppäimistösi kanssa, miksi et saa ß-merkkiä mistä haluat tai miksi ō-merkki ei tule Alt-gr+o yhdistelmällä vaikka niin haluaisitkin. Tämän lyhyen kirjoitelman tarkoituksena on kertoa miten saat näppäimistösi halutessasi sekoitettua X:ssä totaalisesti niin, ettei sillä kukaan muu (jos sinä itsekään) osaa tehdä mitään.

Ohjelmat jotka ovat tarpeen näppäimistön kanssa puuhailtaessa ovat:

  • xmodmap (kuuluu XFree86-levitykseen)

  • xev (osa X11R6-contrib -kokoelmaa)

Ensin kannattaa tarkistaa, onko sinulla jo jonkinlainen Xmodmap-tiedosto. Jos ei, niin saat sen luotua komennolla

$ xmodmap -pke > ~/.Xmodmap
      

Tämän tehtyäsi voitkin avata sen mielieditoriisi, jolloin sinua pitäisi tervehtiä seuraavanlaiset rivit

Esimerkki 5-1. ~/.Xmodmap

keycode   8 =
keycode   9 = Escape
keycode  10 = 1 exclam onesuperior exclamdown
keycode  11 = 2 quotedbl at oneeighth
keycode  12 = 3 numbersign sterling sterling
keycode  13 = 4 currency dollar dollar
.
.
	

joista kukin rivi tarkoittaa seuraavaa:

keycode tunnus = a b c d
      

tunnus

näppäimen tunnusnumero, jonka saat selville xev-ohjelmalla

a

on koodi, minkä näppäin tuottaa kun painaa <näppäin>

b

on koodi, minkä näppäin tuottaa kun painaa shift + <näppäin>

c

on koodi, minkä näppäin tuottaa kun painaa Alt-gr + <näppäin>

d

on koodi, minkä näppäin tuottaa kun painaa Alt-gr + shift <näppäin>

näitä muuttelemalla voit muodostaa mieluisesi näppäimistökartan. kaikki tarvittavat nimet xmodmap-asetuksille löytyvät tiedostosta /usr/X11R6/include/X11/keysymdef.h latin1-merkistön merkit ovat rivien
#ifdef XK_LATIN1 
...
#endif /* XK_LATIN1 */
välissä.

Muitakin näppäinasetuksia, kuten Windows-näppäinten tuottamat koodit, voi myös asettaa.

Esimerkki 5-2. Windows-näppäimet

keycode 115 = Meta_L
keycode 116 = Multi_key
keycode 117 = Menu
	

Käyttämäänsä ikkunamanageriin voi tehdä sidonnnan kyseiselle näppäimelle, esimerkkinä fvwm
	Key Menu       A       N       Popup "HotList"
Tällöin aina painettaessa Windows-näppäimistön valikkonäppäintä saadaan "HotList"-menu näkyviin. Joissakin ikkunamanagereissa voi käyttää graafista ohjelmaa näppäinasetusten muuttamiseen.

esim. rivillä
keycode 40 = d D eth ETH"
eth kertoo X:lle, että sen pitää tulostaa š-merkki (täytyy muistaa, että merkki ei tulostu jos sitä ei ole määritelty käyttämässäsi kirjasimessa).

Muutettuasi näppäimistöasetuksia voit testata muutoksia komennolla xmodmap ~/.Xmodmap.


Kuinka saan truetype-fontit käyttöön X:ssä?

Tarvitaan

  • Hakemistollinen TT-fontteja, esimerkiksi /usr/local/ttfonts

  • FreeType-1.1 -kirjasto

  • ttmkfdir

  • xfsft

Ohjelmat käännetään (xfsft tosin kannattaa hankkia valmiiksi käännettynä). ttmkfdir:illä tehdään fonttihakemistoon fonts.dir ja fonts.scale (ovat sama tiedosto). xfsft:lle tehdään asetustiedosto /usr/local/etc/xfsft.conf (tms.), esimerkki alla:

Esimerkki 5-3. xfsft.conf

clone-self = off
use-syslog = off
client-limit = 20
catalogue = /usr/local/ttfonts
error-file = /tmp/ttferrors
default-point-size = 120
default-resolutions = 100,100,75,75
	

xfsft käynnistetään (oletettavasti roottina) sanomalla

# xfsft -port 7100 -config \
/usr/local/etc/xfsft.conf
      

X:ää komennetaan käyttämään fonttiserveriä:

$ xset +fp tcp/localhost:7100
      

Ja katso, sinulla on TrueType-fontit käytössä.

Vihje: Redhat 6.0:ssa ja monissa sitä uudemmissa levityksissä Truetype-fonttien tuki on valmiina, joten sitä ei tarvi erikseen ottaa käyttöön.


Miksi ikonit näkyvät mustana Netscapessa?

Tämä on tunnettu ongelma XFree86:n kanssa, jos käyttää 24-bittistä tilaa. Ongelma esiintyy myös muiden ohjelmien kuin Netscapen kanssa. Vaihda joko 8-, 16- tai 32-bittiseen tilaan, niin ongelma häviää.


Miten etäkäytetään X Window Systemiä turvallisesti?

Ensinnäkin omalla koneella pitää olla X-serveri käytössä eli kirjoita startx, jos et ole jo X:ssä. Ikkunoiden avaamisen toiselta koneelta voi sallia kahdella tavalla. Joko koneen nimen (IP-osoitteen) perusteella (huono ajatus turvallisuuden kannalta) tai "taikapiparilla" (MIT-MAGIC-COOKIE).

Ensimmäinen menetelmä toimii komennolla xhost [+|-]koneennimi. Jos koneen nimen tai IP-osoitteen edessä on '+' tai ei mitään, niin tuo lisätään sallittujen koneiden listalle ja '-' puolestaan poistaa sen. Tosin silloin kuka tahansa voi avata koneellesi ikkunoita, jotka vaikkapa salakuuntelevat näppäimenpainalluksia. Niinpä parempi tapa on käyttää taikapipareita (magic cookies).

Omalla koneellasi sanot

$ xauth extract <tiedosto> <naytto>
      

Tämä hakee X-näytön <naytto> taikapiparin ja kirjoittaa sen tiedostoon <tiedosto>. Sitten siirrät tämän tiedoston toiselle koneelle, jossa liität sen komennolla xauth merge <tiedosto>:lla muiden tunnisteiden joukkoon. Eli tähän tapaan:

ekakone $ xauth extract xauth $DISPLAY
ekakone $ ftp tokakone
ftp> send xauth
ftp> quit
ekakone $ telnet tokakone
tokakone $ xauth merge xauth
tokakone $ export DISPLAY=ekakone:0.0
tokakone $ xeyes
      

Jos rsh toimii rhostsin avulla, niin silloin tuon siirron saa aikaan komennolla

$ xauth extract - $DISPLAY | rsh tokakone \
	  xauth merge - 
      

Tosin paras tapa on käyttää SSH-ohjelmaa, niin ei tarvitse murehtia X-serverin oikeuksista eikä DISPLAY-muuttujista. SSH tekee salatun yhteyden koneiden välille sekä tunneloi myös X-yhteydet ja tekee tarvittavat asetukset automaattisesti. Koneille tarvii vain asentaa asentaa SSH, ottaa sillä yhteys ja käynnistellä X-ohjelmia normaaliin tapaan. SSH löytyy ftp:llä osoitteesta ftp://ftp.replay.com/pub/crypto/linux/

SSH:lla voi käyttää X Window -ohjelmia helposti; seuraava komento esimerkiksi aukaisee xtermin, josta voi käynnistää lisää X-ohjelmia: ssh -f -X -l tunnus host.domain.example xterm (katso kohtaa SSH:n hankkimisesta ja asentamisesta)


Miten leikepöydät toimivat X:ssä?

X:ssä on leikepöytä ja lisäksi gpm:n avulla tekstikonsoleilta voi valita tekstiä ja syöttää sitä samalle tai toiselle tekstikonsolille samaan tapaan kuin xtermissä. (Mutta tekstikonsoleilta dataa ei pysty siirtämään X:ään eikä päinvastoin).

X ei määrittele käyttöliittymää, vaan ainoastaan mekanismit sellaisen toteuttamiseen. Tästä on seurannut toisinaan hämmentävä käyttöliittymien kirjavuus.

Leikepöydän kaltaiset oliot ovat X:ssä nimeltään selectioneja. Niitä voivat ohjelmat periaatteessa perustaa mielin määrin, mutta kolmelle on sovittu nimet ja merkitykset: primary, secondary ja clipboard.

Primary selection on nimensä mukaisesti se ensisijainen valittu alue, johon operaatiot kohdistuvat. Useimmissa ohjelmissa se valitaan hiiren vasemman näppäimen avulla ja ohjelma korostaa valitun alueen. Monissa ohjelmissa keskinappi liittää primary selectionin (ei clipboardin) sisällön dokumenttiin. Xtermissä vaikutus on sama kuin jos primary selectionin teksti olisi kirjoitettu näppäimistöltä.

Secondary selection on tarkoitettu operaatioille, jotka tarvitsevat argumenteikseen kaksi aluetta. Harva ohjelma käyttää sitä.

Clipboard on näistä se, joka on tarkoitettu pääasialliseksi mekanismiksi datan kopioimiseen. Valitettavasti harvat ohjelmat tukevat sitä: monet tukevat vain primary selectionin käyttöä kopioimiseen.

Selectionit ovat globaaleja X-istunnossa: vain yksi ohjelma kerrallaan voi pitää hallussaan kutakin selectionia, ja kaikki ohjelmat voivat udella tältä yhdeltä selectionin sisältöä. Sisältö voi olla tarjolla useammassa eri formaatissa, eikä sitä kopioida mihinkään, jollei joku ohjelma todella pyydä sitä. Jos selectionin omistava ohjelma päättyy, selection häviää.

Jotkut huonommin tehdyt ohjelmat eivät käytä selectioneja oikein vaan sooloilevat leikkaamiset ja liimaamiset yms. omalla tavallaan, mikä yleensä johtaa siihen, ettei dataa voi kopioida tällaisten ohjelmien välillä. Tämä on erityisen tavallista ohjelmissa, jotka käsittelevät muuta kuin tekstidataa.

Selectionien lisäksi on olemassa myös vanhempi ja alkeellisempi mekanismi nimittäin cut bufferit. Näihin pystyy varastoimaan pelkästään tekstiä, ja varastointi tapahtuu X-palvelimen muistissa.

Xterm ei tue clipboardia. Sen sijaan primary selectionin kautta kopiointi onnistuu (vasen nappi valitsee, keskimmäinen kopioi).


Luku 6. Kovalevy, osiointi, tiedostojärjestelmät

Miten Linux ymmärtää kovalevysi partitiot?

Seuraavat alakappaleet koskevat Linuxia lähinnä PC-laitemaailmassa. Historiallista syistä kovalevyjen osiointi PC:ssä on harvinaisen epäselvästi toteutettu, mutta sen kanssa joutuu vain elämään. Muissa ympäristöissä osiointi on yleensä huomattavasti yksinkertaisempaa.

Linuxissa toimivat sekä IDE- että SCSI-liitäntäiset kovalevyt. Ainoana vaatimuksena IDE-levyjen kanssa on se, että koneesi BIOS osaa käyttää koneeseesi asennettuja levyjä ja että ytimessäsi on tuki IDE-asemille. SCSI-levyjä käytettäessä tarvitset myös käyttämäsi tuetun SCSI-ohjaimen ajurit ytimeen.


IDE-liitäntäiset asemat

IDE-liitäntäiset asemat (kiintolevyt ja CD-ROM-asemat) näkyvät järjestelmässäsi erikoisina laitetiedostoina [2] /dev/hd?, missä ?-merkki voi olla esimerkiksi a tai d. Kirjaimet määräytyvät siten, että ensimmäisen IDE-väylän (IDE0) ensimmäinen laite (eli master) on laite /dev/hda ja toinen laite (eli slave) on /dev/hdb. Tästä loogisesti jatkamalla saadaan toisen IDE-väylän (IDE1) ensimmäisen (master) laitteen "tunnisteeksi" /dev/hdc ja niin edelleen.


IDE-levyjen partitiot

Jokaisella kiintolevyllä voi olla useita partitioita eli levyosioita. Partitiot - eli Windowsista tutut C: ja muut asemat - näkyvät Linuxissa myös laitetiedostoina siten, että aseman laitetiedoston perään lisätään partition numero, joka on välillä 1-63. Näistä neljää ensimmäistä numeroa käytetään primääristen partitioiden merkitsemiseen ja muut ovat loogisia partitioita. Näitä laitetiedostoja (esim. /dev/hda2) ei kuitenkaan voida käyttää suoraan tiedostojen käyttämiseen laitetiedostojen erityisominaisuuksista johtuen, vaan kyseiset laitteet pitää liittää (engl. mount) osaksi Linuxin tiedostojärjestelmää ennen varsinaista käyttöä. [3]

Microsoftin tuotteiden kanssa käytetään yleensä kahta ensisijaista osiota (engl. primary partition, C: asema + "laajennettu osio") ja muutamaa loogista osiota (D:,E:,...), jotka jaetaan "laajennetusta osiosta". Ohessa esimerkki erään kiintolevyn osioinnista. Levyn kapasiteetti on noin 3 gigatavua ja osiotiedot on tulostettu Linuxin fdisk-ohjelmalla:

# fdisk /dev/hda

Command (m for help): p

Disk /dev/hda: 128 heads, 63 sectors, 767 cylinders
Units = cylinders of 8064 * 512 bytes

   Device Boot    Start      End   Blocks   Id  System
/dev/hda1             1      254  1024096+   b  Win95 FAT32
/dev/hda2           255      518  1064448    5  Extended
/dev/hda3   *       519      767  1003968   83  Linux native
/dev/hda5           255      508  1024096+   b  Win95 FAT32
/dev/hda6           509      518    40288+  82  Linux swap
	

Kyseisen taulukon avulla voidaan päätellä seuraavaa:

  • Tarkistelun kohteena on IDE0-väylän ensimmäinen laite /dev/hda

  • Levyllä on kaikenkaikkiaan 5 erillistä osiota, joista kolme (1-3) ovat ensisijaisia osioita ja loput kaksi (5 ja 6) ovat loogisia osioita.

  • Kaksi osiota on varattu Windowsin käyttöön (1 ja 5), kaksi Linuxille (3 ja 6) ja osio 2 on "laajennettu osio", jolle loogiset osiot on luotu. Tämän voi tarkistaa vaikkapa osioiden alku- ja loppusektorien perusteella.

  • /dev/hda1 = Windowsin C: -asema (n. 1GB)

  • /dev/hda5 = Windowsin D: -asema (n. 1GB)

  • /dev/hda3 = Linuxin juuriosio, jolta kone käynnistetään (n. 970MB)

  • /dev/hda6 = Linuxin sivutusosio (n. 40 MB)


SCSI-liitäntäiset asemat

SCSI-liitäntäisiä asemia vastaavat laitetiedostot löytyvät myös /dev/ -hakemistosta pienillä eroavaisuuksilla. Kiintolevyt löytyvät nimillä /dev/sd? (esim. /dev/sda) ja vastaavasti niiden osiot nimillä /dev/sda?. Poikkeuksena IDE-väyläisiin romppuasemiin - jotka löytyvät samoilla säännöillä kuin IDE-väyläiset kiintolevyt - SCSI-liitäntäiset CD-ROM-asemat löytyvät eri laitetiedostoina /dev/scd? (esim. /dev/scd0). Nauha-asemat näkyvät laitetiedostoina /dev/st? ja /dev/nst?. Kummatkin viittaavat samaan nauha-asemaan, mutta nst?-laitetiedostoja käytettäessä nauhaa ei kelata alkuun nauhaoperaation lopuksi. Nauhoja ei voi liittää tiedostojärjestelmään, vaan niille voi ottaa esim. varmuuskopioita tar-komennolla antamalla lähde- tai kohdetiedostoksi nauha-aseman laitetiedoston nimen.

Lisäksi ytimessä on tuki yleiselle SCSI-ajurille (SCSI generic support) jonka avulla SCSI-väylän laitteita voidaan käsitellä dynaamisesti laitetiedostojen /dev/sg? avulla. Nämä laitetiedostot mahdollistavat skannereiden, tallentavien CD-asemien ja muiden hieman erikoisempien SCSI-laitteiden käyttämisen Linux-ympäristössä.


Miten saan Linuxin käynnistymään?

Miten saan Linuxin käynnistymään NT:n kanssa?

NT OS Loader + Linux mini-HOWTO on sinun pelastuksesi. Se opastaa miten saat NT:n bootloaderin lataamaan myös Linuxin. NT:n voi tosin käynnistää aivan hyvin myös Linuxin bootloaderin avulla, jos aikoo käyttää Linuxia pääasiallisena käyttöjärjestelmänä.


Miten saan Linuxin käynnistymään Windows 95/98/ME:n kanssa?

Linux ja Windows95/98 toimivat hyvin keskenään. Voit käyttää joko liloa, GRUBia tai loadlin:iä Linuxin boottaamiseen. Lilo on perinteisin vaihtoehto, joskin uusimmat levityspaketit tarjoavat myös helppokäyttöisempää GRUB-ohjelmaa vaihtoehtona asennuksessa. Useimmat levityspaketit tunnistavat asennuksessa myös kovalevyllä olevan Windowsin ja ehdottavat sen lisäämistä käynnistyskehotteeseen tai -valikkoon. Jos sinun täytyy kuitenkin tehdä tämä käsin, Lilon mini-HOWTO on hyvä apu.


Miten teen käynnistyslevykkeen Linuxille?

  1. Alusta levyke. Sen voit tehdä vaikka komennolla fdformat /dev/fd0.

  2. Kopioi siihen haluamasi ydin dd-käskyllä. Tässä esimerkissä ydin on tiedostosssa /vmlinuz.

    $ dd if=/vmlinuz of=/dev/fd0 bs=1k
    	    
  3. Kerro ytimelle mitä levyosiota se käyttää root-osiona. Tässä esimerkissä se on /dev/hda3.

    $ rdev /dev/fd0 /dev/hda3
    	    

Miten liitän osion tiedostojärjestelmään?

Jotta voisit käyttää levyosiota tiedostojen talletuspaikkana, se täytyy liittää eli mountata (engl. mount) johonkin hakemistoon. Juuriosion (/, engl. root partition) ydin liittää automaattisesti heti käynnistyessään, koska se on välttämätön käynnistysprosessin jatkumisen kannalta. Muut osiot (kuten /usr, /home jne.) liitetään yleensä käynnistysprosessin alkuvaiheessa. Toki on mahdollista tallettaa kaikki tiedostot juuriosiolle (joka vastaa Windowsin C: -osiota), mutta eriyttämällä tietoja eri osioille on mahdollista parantaa järjestelmän vikasietoisuutta. Tällä on enemmän merkitystä palvelimissa kuin työpöytäkoneissa, joiden asennuksessa ei kannata vaivata liikaa päätänsä osioinnin suunnittelun kanssa.

Osioiden liittäminen tapahtuu mount-komennolla, jolle voi joko antaa tiedot liitettävästä osiosta komentorivillä tai pyytää lukemaan ne tiedostosta /etc/fstab. Vastaavasti osiot voi poistaa tiedostojärjestelmästä komennolla umount, jos osion tiedostoja ei ole minkään ohjelman käytössä. Osion voi liittää mihin tahansa olemassaolevaan hakemistoon. Jos hakemisto sisältää ennestään tiedostoja tai alihakemistoja, niihin ei pääse käsiksi ennen liitoksen irrottamista.

Vihje: Linuxissa ei käytetä lainkaan levyasemakirjaimia. Kirjoittamalla pelkästään 'mount' saat listan kaikista liitetyistä osioista.

$ mount
/dev/hde2 on / type ext3 (rw,errors=remount-ro)
proc on /proc type proc (rw)
devpts on /dev/pts type devpts (rw,gid=5,mode=620)
/dev/hde6 on /home type ext3 (rw)
/dev/hde5 on /var type ext3 (rw)
/dev/hde3 on /usr type ext3 (rw)
/dev/hde7 on /opt type ext3 (rw)
/dev/hde8 on /work/users type ext3 (rw)
/dev/hde10 on /work/images type ext3 (rw)
#umount /work/images
# mount
/dev/hde2 on / type ext3 (rw,errors=remount-ro)
proc on /proc type proc (rw)
devpts on /dev/pts type devpts (rw,gid=5,mode=620)
/dev/hde6 on /home type ext3 (rw)
/dev/hde5 on /var type ext3 (rw)
/dev/hde3 on /usr type ext3 (rw)
/dev/hde7 on /opt type ext3 (rw)
/dev/hde8 on /work/users type ext3 (rw)
/dev/hde10 on /work/images type ext3 (rw)
#
      

Voit liittää tai poistaa /etc/fstab:ssa mainitun osion antamalla sen nimen mount- tai umount-komennolle. Voit myös antaa osion ja mountpointin suoraan mount-komennon komentoriviparametreinä. Komennolla voi liittää Linuxin omia osioita, muiden käyttöjärjestelmien osioita sekä CD-ROMeja. Tarvittaessa liitettävän tiedostojärjestelmän tyyppi voidaan antaa -t -parametrillä.

# mount /mnt/database
# mount -t ext3 /dev/sda6 /mnt/database
# mount -t vfat /dev/hda1 /mnt/dos
#
	

Vihje: Tarkista, että kohdehakemisto on olemassa. Jos sitä ei ole, liittäminen epäonnistuu virheilmoituksella "no such file or directory".


Miten liitän Windowsin FAT/FAT32-osion?

Jos haluat lukea Linuxista Microsoft Windows-järjestelmien asemia, voit joko käyttää mtools-ohjelmaa tai liittää levyosion osaksi Linuxin hakemistorakennetta mount-komennolla.

Taulu 6-1> kertoo Windows-asemien vastavuudet Linuxissa. Se on vain suuntaa antava esimerkki IDE-levyille. Laitetiedosto riippuu monesta asiasta, esimerkiksi SCSI-asemille ja rinnakkaisporttiin liitettäville IDE-ohjaimille on eri laitetiedostot.

Taulu 6-1. Windows-asemien vastaavuus Linuxissa

Windows-asemaLinux laitetiedosto
C:/dev/hda1
D:/dev/hda5
E:/dev/hda6
F:/dev/hda7

FAT32-tiedostojärjestelmään löytyy tuki ytimen versiosta 2.0.34 eteenpäin, eli lähes kaikista käytössä olevista Linux-koneista. Vanhojen DOS-osioiden kanssa (joissa tiedostonimien suurin sallittu pituus on vain 8+3 merkkiä) tyyppinä pitää käyttää msdos (mikä on perus-FAT-järjestelmän tunniste Linuxissa) vfat:n sijaan. Pitkien tiedostonimien tuki tuli Windows 95:n myötä.

Huomaa: Sekä VFAT- että FAT32-osioiden tyyppinä käytetään tunnistetta vfat. Osion tyyppi tunnistetaan automaattisesti.


Miten saan käyttäjälle kirjoitusoikeudet FAT-osioon?

Käytä mount-käskyn uid- ja gid-optioita. Jos haluat muuttaa omistajaksi käyttäjän jonka id-numero on 1014, anna optioksi uid=1014.

Vihje: Käyttäjätunnuksesi UID:n voit selvittää käskyllä id.

Esimerkki 6-1. /etc/fstab

    /dev/hda1       /mnt/c       vfat    uid=1014                0       0
	  

Esimerkki 6-2. mount-käskyllä

# mount -t vfat -o uid=1014 /dev/hda1 /mnt/c
	  

Miten voin liittää NTFS-osion?

2.2- ja sitä uudemmissa ytimissä on lukeva NTFS-tuki. Osiotyyppi on ntfs. NTFS:n kirjoitustuki on olemassa, mutta sitä ei suositella käytettäväksi.

Varoitus

NTFS:n kirjoitustuki on kaikkea muuta kuin valmis ja hyvin testattu ja lisäksi se koskee vain Windows NT4:sta ja vanhempia. Kirjoitustuki on erittäin vaarallinen tuetuissakin versioissa ja vaatii ntfsfix-ohjelman käyttöä ennen kuin kone käynnistetään Windowsiin. Seuraavassa käynnistyksessä NT:n chkdsk korjaa loput vahingot.

Linux-NTFS-projekti kehittää parempaa NTFS-tukea Linuxiin. Sieltä saa ajantasalla olevaa tietoa Linuxin NTFS-tuesta.


Miten saan liitettyä levyosion automaattisesti koneen käynnistyessä?

Lisää tiedostoon /etc/fstab haluamasi osio.

Esimerkki 6-3. /etc/fstab

/dev/hda1       /mnt/c       vfat    defaults                0       0
	    


Miten Linux ja lilo poistetaan koneesta?

Se on helppoa. Lilon saa palauttamaan vanhan boottisektorin käskyllä lilo -u tai voit myös tehdä sen Windowsissa käskyllä fdisk /mbr. Tämän jälkeen poistat Linux-osiot Linuxin fdiskillä ja sinulla ei enää ole Linuxia.

Varoitus

Linux-osiot tulee poistaa Linux-ohjelmilla, esimerkiksi hätäkäynnistyslevykkettä käyttäen, koska Windowsin fdisk-ohjelma ei välttämättä suostu tekemään niille yhtään mitään.


Miten Linux saadaan tunnistamaan yli 64MB muistia?

Loadlinia käytettäessä mem=XXM.

Lilossa lisää /etc/lilo.conf-tiedostoon rivi:

Esimerkki 6-4. lilo.conf

append="mem=XXM"
	

Sen jälkeen on lilo vielä suoritettava, jotta tiedostoon /etc/lilo.conf tehdyt myytokset otetaan käyttöön. Yllä käytetyissä esimerkeissä XX on muistisi määrä megatavuissa.

Huomaa: Joissakin tapauksissa ilmoitettava muistin koko saattaa poiketa todellisesta muistin määrästä. Esimerkiksi 128MB muisti saadaan käyttöön, kun ytimelle kerrotaan ym. esimerkkien mukaan että käytettävissä olisikin 127MB muistia.

Huomaa: Uusissa ytimen versioissa muistin määrä pitäisi tunnistua automaattisesti joka tapauksessa. Joissakin koneissa näin ei kuitenkaan tapahdu, ja silloin muistin määrä täytyy edelleen kertoa itse yllämainitulla tavalla.


Miksi lilo antaa virheen?

Jos saat linuxin käynnistyksessä virheen LI, ongelma johtuu todennäköisesti BIOSin ongelmista kovalevysi geometrian kanssa , tai sitten unohdit asentaa lilon uudestaan tehtyäsi ytimen päivityksen.

Lilon manuaali sanoo näin:

LI The first stage boot loader was able to load the second stage boot loader, but has failed to execute it. This can either be caused by a geometry mismatch or by moving /boot/boot.b without running the map installer.

Samalla lilo voi antaa sinulle virhekoodin, esimerkiksi 01 monta kertaa peräkkäin. Katso tiedostosta Manual.txt kohdasta 'Disk error codes' (tulee Lilon dokumentaation mukana) mitä virhekoodi merkitsee. Manuaali kertoo virheestä 01 näin:

0x01 "Illegal command". This shouldn't happen, but if it does, it may indicate an attempt to access a disk which is not supported by the BIOS. See also "Warning: BIOS drive 0x<number> may not be accessible" in section "Warnings".

Geometriavirheen pystyt ratkaisemaan ajamalla lilon vivulla -l tai lisäämällä /etc/lilo.conf-tiedostoon rivin linear. Uusimmat lilon versiot tukevat suuria levyjä, mikäli koneesi BIOS tukee niitä ja kirjoitat rivin lba32 tiedostoon /etc/lilo.conf.


Miten voin eheyttää eli defragmentoida ext2-osion?

Ext2 pirstoutuu normaalikäytössä hyvin vähän, eikä tarvitse samanlaista säännöllistä defragmentointia kuin FAT. fsck:n tulostuksessa pitäisi näkyä fragmentoitumisaste, joka on esim. eräässä 3 vuotta käytössä olleessa koneessa alle 3%.

Jos kumminkin haluat defragmentoida ext2-partition, voit käyttää siihen ohjelmaa defrag


Miten ext3-tiedostojärjestelmä eroaa ext2:sta?

Ext3 on ext2:n kanssa yhteensopiva tiedostojärjestelmä, johon on lisätty journalointi. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tiedostojen kirjoitus levylle tapahtuu aina tietyssä järjestyksessä ns. journal-tiedostoon, josta tiedot siirretään myöhemmin varsinaiselle paikalleen levyllä. Mikäli kone sammutetaan väärin (vaikkapa suoraan virtakytkimestä), uudelleenkäynnistyksessä ei tarvi suorittaa aikaavievää koko tiedostojärjestelmän tarkistusta vaan journal-tiedoston sisältö kirjoitetaan oikealle paikalleen ja käynnistys voi jatkua lähes välittömästi. Tämän lisäksi ext3 ei mene sekaisin läheskään niin helposti kuin perinteinen ext2.

Muita journaloivia tiedostojärjestelmiä Linuxiin ovat esimerkiksi ReiserFS sekä XFS ja JFS. Nämä eivät kuitenkaan ole yhteensopivia ext2:n kanssa, vaan vaativat tietojen varmuuskopioinnin ja palautuksen, mikäli vanha järjestelmä halutaan päivittää niitä käyttäväksi.

Vihje: Mikäli et ymmärtänyt selitystä, riittänee ohje: käytä journaloivaa tiedostojärjestelmää aina kuin mahdollista. Uudet levityspaketit asentuvatkin oletuksena jollekin yllämainituista tiedostojärjestelmistä.


Kuinka monta virusta on Linuxissa?

Linuxiin on tiettävästi tehty ainoastaan neljä virusta ja ne eivät ole kovin yleisiä. Virusten on vaikea levitä Linuxissa, koska käyttäjillä on normaalisti rajoitetut oikeudet ja root-tunnusta ei käytetä kuin ylläpitoon. Työtiedostoissa leviävät virukset voivat teoriassa levitä Linuxissakin, mutta lähes kaikki dokumenttivirukset on kirjoitettu Microsoft Office-tuoteperheen ohjelmiin, eivätkä Linux-ohjelmat tällä hetkellä osaa suorittaa näiden ohjelmien käyttämää makrokieltä. Linuxin toimisto-ohjelmien makrokielillä tehtyjä viruksia ei ole tiettävästi olemassa.

Varoitus

Viruksien tapaiset madot voivat kuitenkin levitä Internetin kautta Linux-palvelimiin. Madot käyttävät hyväkseen verkkopalveluiden tunnettuja tietoturva-aukkoja ja murtautuvat niitä käyttäen koneellesi. Madot voit kuitenkin ehkäistä melko helposti: älä aja työasemalla verkkopalveluita huvin vuoksi, käytä Linuxin sisäänrakennettua palomuuria ja jos ylläpidät palvelinta, muista tarkistaa ja asentaa päivitykset löydettyihin aukkoihin säännöllisesti.


Miksi saan signal 11-virheen kääntäessäni ohjelmia?

Todennäköisesti kyseessä on laitteistovika. Katso Sig11 FAQ. Tyypillisesti ilmoitus aiheutuu viallisista muistipiireistä tai ylikellotuksesta.


Miten voin kopioida levyosioita?

Varmista, että käytettävissä on tarvittavat käynnistyslevykkeet. Niitä tulet todennäköisesti tarvitsemaan. DOS-boottikorpulla on syytä olla sys.com ja fdisk.exe, Linuxin puolella distribuution rescue-levyke on juuri oikea työkalu. Varmista, että käynnistyslevykkeet myös toimivat.

Asenna uusi kiintolevy koneeseen.

Osioi uusi levy haluamallasi tavalla. Alusta DOS-osiot DOSista ja Linux-osiot mke2fs-komennolla Linuxista. Sivutusosio alustetaan mkswap-komennolla. Haluttu käynnistysosio merkitään aktiiviseksi Linuxin fdiskillä (DOS:in fdisk ei suostu merkitsemään aktiiviseksi kuin ensimmäisen kiintolevyn osioita)

Kopioi kaikki tieto vanhoilta osioilta uusille. Linux-maailmassa toimii cp -a. Joskin Unix-maailmaa laajemmin hallitsevat käyttävät kahta toisiinsa putkitettua tar-komentoa, koska se toimii myös niissä unixeissa, joiden cp-komento on vajaakykyinen. Tässä esimerkki kopioinnista tar-käskyllä:

# (cd / && tar cpf - . --exclude new-disk \
--exclude proc) | (cd /new-disk && tar xpf -)
      

DOS-tiedostojen siirron voi tehdä Linuxista käsin tai sitten DOS-komennoilla omien mieltymysten mukaisesti.

Varoitus

jos DOS onkin itse asiassa Windows95 (tai uudempi), kopiointi "aidosta DOS-tilasta" ei välttämättä tee hyvää VFAT-tiedostojärjestelmän pitkille tiedostonimille. Tällöin kannattanee käyttää xcopy-komentoa Windowsin DOS-ikkunassa sopivien vipujen kanssa.

Tässä vaiheessa on hyvä hetki käydä DOSissa ajamassa sys-komento uudelle DOS-osiolle. Linuxissa kannattaa tutustua lilo:n dokumentaatioon ja sorvata komentorivi, joka asentaa lilo:n uudelle levylle huomioiden, että uusi levy ei ole vielä oikealla paikallaan... mutta se ei ole pakollista. Uudella levyllä oleva /etc/fstab:in kopio on syytä korjata uuden tilanteen mukaiseksi.

Ota vanhat levyt pois ja laitetaan uusi lopulliselle paikalleen ensimmäiseksi kiintolevyksi. Älä hukkaa vielä vanhoja levyjä eikä niiden käyttöön mahdollisesti tarvittuja BIOS-asetuksia!

Käynnistä kone uudelleen ja katso mitä tapahtuu. Jos kaikki meni putkeen, koneen pitäisi käynnistyä kiltisti. Mahdollisesti kuitenkin jotain menee hiukan pieleen, siispä:

  • jos BIOS-tarkistus menee läpi, mutta kone pyytää käynnistyslevykettä tai ilmoittaa jotain tyyliin "PRESS A KEY TO REBOOT" tai jopa "NO ROM BASIC", oikeaa osiota ei kenties ole merkitty aktiiviseksi. Tällöin käynnistetään kone levykkeeltä ja asetetaan aktiivinen osio oikein fdisk-komennolla. Toinen mahdollisuus on, että DOSin käynnistysosiolle jäi antamatta SYS-komento tai Linux-puolella unohtui lilo-komento. Aja sys C:-komento DOS-boottikorpulta tai LILO:n tapauksessa katso seuraavaa kohtaa.

  • Jos lilo ei toimi, otetaan esiin Linux-käynnistyslevyke, annetaan käynnistysoptioksi esimerkiksi root=/dev/hda<uuden_roottipartition_nro> ja valmistaudutaan muokkaamaan /etc/lilo.conf-tiedostoa ja ajamaan lilo uudelleen.

  • jos Linux tipahtaa ylläpitotilaan (single user mode), korjataan todennäköisesti /etc/fstab-tiedostossa oleva kirjoitusvirhe. Juuriosion saa pois read-only -tilasta komennolla mount -o remount,rw / . Mukavaa on myös osata liittää /usr-hakemisto jonnekin täysin vapaavalintaiseen liitospaikkaan, tai vaihtoehtoisesti osata korjata /etc/fstab vi:llä ilman manuaalisivuja... :)

Tee mahdolliset muut virittelyt kiintolevyjen järjestyksen muuttumisen seurauksena. Jos jotain unohtui, kytketään vanha(t) levy(t) rinnalle ja kopioidaan tarpeelliset talteen.

Valmista! Nyt voikin sitten tehdä ensimmäisen varmuuskopion uudesta tilanteesta. Vanhat levyt arkistoidaan tai aivopestään ja siirretään toisiin tehtäviin taikka avataan ja hiekkapuhalletaan, tarpeitten ja mieltymysten mukaan. Lisää kertoo Hard Disk Upgrade mini-HOWTO.


Miten käytetään levykkeitä?

Levykeitä käytetään, kuten muitakin laitteita, /dev-hakemistossa olevan laitetiedoston kautta. Ensimmäinen levykeasema on /dev/fd0.


Miten voin käyttää FAT-levykkeitä?

Voit liittää levykkeen suoraan hakemistorakenteeseen mount-käskyllä.

Esimerkki 6-5. FAT-levykkeen liittäminen

$ mount -t msdos /dev/fd0 /floppy
	  

Esimerkki 6-5> näyttää miten ensimmäisessä levykeasemassa oleva levyke liitetään juuressa olevaan floppy-hakemistoon ja tyyppinä on msdos, joka tarkoittaa FAT-järjestelmää. Voit myös käyttää tyyppiä vfat, joka tarkoittaa FAT-järjestelmää pitkillä tiedostonimillä.

Huomaa: Muista käyttää umount käskyä ennen kuin poistat levykkeen asemasta! Muuten levykkeen tiedostojärjestelmä voi mennä sekaisin.

Toinen mahdollisuus on käyttää mtools-pakettia, jossa on mm. mdir, mcopy ja mdel. Ne toimivat kuten vastaavat dos-käskyt.

Esimerkki 6-6. Mcopy-käsky

$ mcopy a:text.txt .
	  

Lisää kertoo info mtools.


Miten voin alustaa levykkeen?

Levyke alustetaan fdformat-komennolla.

Esimerkki 6-7. Levykkeen alustus

$ fdformat /dev/fd0h1440
	  

Levyä ei voi käyttää alustuksen jälkeen vaan seuraavaksi täytyy levykkeelle luoda tiedostojärjestelmä mkfs-komennolla. Tiedostojärjestelmänä voi olla esimerkiksi FAT (tunniste mkfs-komennolle on msdos) tai ext2.

Esimerkki 6-8. FAT-järjestelmän luonti levykkeelle

$ mkfs -t msdos /dev/fd0
	  

Esimerkki 6-9. Ext2-järjestelmän luonti levykkeelle

$ mkfs -t ext2 /dev/fd0
	  

Miten käytän CD-asemaa?

CD liitetään mount-komennolla kuten muutkin tiedostojärjestelmät.

Esimerkki 6-10. CD:n liittäminen

# mount -t iso9660 /dev/hdc /cdrom
	

Edellinen komento liittää levyn /cdrom hakemistoon, jonka pitää olla valmiiksi luotuna. /dev/hdc on CD-aseman laitetiedosto. Laitetiedostoista kerrotaan lisää osiossa Miten Linux ymmärtää kovalevysi partitiot? ja liittämisestä yleensä mount(8).


Mikä on juuressa oleva proc-hakemisto?

Juuressa oleva /proc on pseudotiedostojärjestelmä, jota ei ole fyysisessä olomuodossa olemassakaan. Näin ollen se ei vie levytilaa. Lisää kertoo manuaalisivu proc(5).


Mitä tiedostojen oikeudet merkitsevät?

Linuxissa tiedostojen oikeudet näyttävät saat näkyviin esim. käskyllä ls.

Esimerkki 6-11. Tiedoston listaus

$ ls -l
-rwxr-xr-x    1 kvalo    lusers          12 Nov 16 20:42 testi.sh
	

Taulu 6-2. Selitys oikeuksista

Omistaja

Ryhmä

Muut

rwxr-xr-x

Taulu 6-3. Kirjaimien merkitys

Kirjain

Merkitys

r

Lukuoikeus

w

Kirjoitusoikeus

x

Ajo-oikeus

Esimerkki 6-11>:ssa olevan tiedoston omistajalla on oikeus lukea, kirjoittaa tai ajaa. Ryhmässä lusers olevat käyttäjät voivat lukea tai ajaa tiedoston, mutta eivät kirjoittaa. Muut (eli ne jotka eivät kuulu ryhmään lusers) eivät omaa mitään oikeuksia tiedostoon. He eivät voi lukea, kirjoittaa tai ajaa sitä.


Oikeuksien asettaminen

Tiedostojen oikeudet asetetaan chmod-komennolla. Komento ottaa parametrina annettavat oikeudet ja tiedoston tai tiedostojen nimet. Eri käyttäjät kuvataan kirjaimilla u, g ja o. Niiden merkitys on selitetty seuraavassa.

Taulu 6-4. Käyttäjien merkinnät

Kirjain

Käyttäjä

u

Omistaja

g

Ryhmä

o

Muut

Jos halutaan antaa ryhmälle kirjoitusoikeudet tiedostoon se tehdään näin:
$ chmod g+w
	  

Muilta käyttäjiltä (eli niiltä jotka eivät ole tiedoston omistaja tai eivät kuulu tiedoston ryhmään) lukuoikeudet otetaan pois seuraavasti.
$ chmod o-r
	  


Oikeudet oktaalilukuina

Oikeudet voidaan kuvata myös oktaalina, eli 8-järjestelmän lukuina.

Taulu 6-5. Oktaaliluvut

Merkintä

Arvo

Oikeus

r--

4

Luku

-w-

2

Kirjoitus

--x

1

Suoritus

Muunnos oktaaliksi, eli 8-järjestelmän luvuksi tapahtuu seuraavasti:

rwx == 4+2+1 == 7
rw- == 4+2   == 6
r-x == 4  +1 == 5
	

Ja niin edelleen. Luku on siis maksimi 7 (kaikki ylläolevat yhteensä) ja vähintään 0 (ei mitään oikeuksia). Oikeudet annetaan järjestyksessä omistaja, ryhmä ja muut.

Esimerkiksi oikeus rwxr-x--- annetaan seuraavalla komennolla:

$ chmod 750 testi.sh
	

Sticky bitit lisätään näiden numeroiden eteen. Niiden merkitykset ja kaiken tässä selitetyn löydät manuaalisivulta chmod(1).


Luku 7. Verkko

Verkkoyhteydet toimivat vain ip-osoitteilla

Jos et pääse esimerkiksi Helsingin yliopiston palvelimelle www.helsinki.fi , mutta sen sijaan yhteys onnistuu ip-osoitteella 128.214.205.16, konettasi ei ole määritelty käyttämään DNS-palvelinta, joka tietää koneiden nimet niiden ip-osoitteiden perusteella.

DNS-palvelimet on määritelty tiedostossa /etc/resolv.conf. Sen sisällön tulisi olla seuraava:

Esimerkki 7-1. /etc/resolv.conf

domain oma.toimialueeni.fi
nameserver 191.168.1.1
nameserver 191.168.1.2
	

Korvaa nameserver-kohdan ip-osoitteet omien nimipalvelintesi ip-osoitteilla. Nimipalvelinten osoitteet saat verkon ylläpidolta tai Internet-palveluntarjoajaltasi.

Tarkempaa tietoa saat resolv.conf(5) -manuaalista.


Miksi verkon alustus epäonnistuu käynnistyksessä, kun käytän PCMCIA-verkkokorttia?

Verkko alustetaan yleensä ennen PCMCIA-ajureiden lataamista. Kun PCMCIA-ajurit ladataan myöhemmin, alustetaan myös niihin sidonnaiset yhteydet. Mikäli verkko toimii, ilmoitus on harmiton.


Miten saan PPP-yhteyden toimimaan?

Ehkä helpoin tapa PPP-yhteyden tekemiseen on WvDial. Mutta voit myös tehdä kaiken käsin tai käyttämällä levitysten omia ohjelmia. Työpöytäympäristöissä on tähän myös omat ohjelmansa, esimerkiksi rp3 (Gnome) ja kppp (KDE). Myös Linuxconf-ohjelmalla voi tehdä ppp-yhteyden, ja muista ohjelmista poiketen se toimii myös tekstitilassa.

PPP-yhteyden tekeminen käsin onnistuu helpoiten lukemalla PPP-HOWTO .


Debian

Käytä ohjelmaa pppconfig.


Miten saan pppd:n tulostamaan tarkempia virheilmoituksia?

Teet sen laittamalla pppd:lle argumentiksi debug, tai valitsemalla debug-tilan käyttämästäsi yhteydenmuodostusohjelmasta (esim. WvDial). Seuraavassa lista miten toimia kun ppp-yhteyttä ei saada toimimaan.

  1. Laita pppd:lle argumentti debug.

  2. Kokeile yhteyttä.

  3. Tutki lokitiedostoa /var/log/messages, katso tuliko sinne tarkempaa tietoa yhteyden luomisesta.

  4. Jos sinne ei tullut mitään, tarkista tiedosto /etc/syslog.conf. Jos siellä ei ole seuraavaa riviä, lisää se:

    Esimerkki 7-2. /etc/syslog.conf

    daemon.*				/var/log/daemon
    		
    Käynnistä tämän jälkeen sysklogd lähettämällä sille HUP-signaali:
    # kill -1 <pid>
    	      
    , missä <pid> on sysklogd:n prosessinumero.

  5. Nyt voit kokeilla yhteyksiä uudelleen. Tarkat virheilmoitukset löydät tiedostosta /var/log/daemon. Jos et saa yhteyttä toimimaan, lähetä lokitiedosto nyysseihin tai ISP:n helpdeskiin.


ISDN

Muutamia linkkejä:

TeleWell ISDN PCI, ISDN ISA (HFC + Actel) sekä ISDN 2000 PCI -passiivikorttien ajurit löytyvät Easytelin sivuilta.

Seuraavia kortteja ei tueta, koska niiden valmistajat eivät suostu antamaan ohjelmointitietoja koodaajille:

  • Fritz!X

  • Eumex 404


PCMCIA-ISDN-korttien käyttö Linuxissa

Linux PCMCIA Information Page sisältää uusimmat PCMCIA-ajurit sekä hyvän HOWTOn aiheesta. Suositeltava on myöskin lukea TELES S0 PCMCIA ISDN mini-howto.


Ulkoinen ISDN-adapteri Linuxissa

Ulkoinen, sarjaporttiin liitettävä ISDN-adapteri ei tarvi erillisiä ajureita Linuxissa. Tällaiset ISDN-adapterit saa toimimaan vastaavasti kuin analogisen modeemin. Adapterin asetusten muuttaminen tapahtuu yleensä ns. AT-komennoilla; katso adapterisi ohjekirjasta lisätietoja. Internet-yhteyden voit muodostaa modeemiyhteyden muodostamiseen tarkoitetuilla ohjelmilla tai PPP-Howton ohjeiden mukaan.


IPchains-palomuuri

Linuxin ytimessä on vakiona monipuoliset palomuuritoiminnot. Palomuuritoimintojen käyttö on suositeltavaa, mikäli koneella on käytössä verkkopalveluita ja se on kytketty julkiseen tietoverkkoon, kuten Internetiin. Palomuuri ei yksinään takaa täydellistä turvaa murtautujia vastaan, mutta oikein tehtynä se auttaa vähentämään riskejä joutua tietomurron kohteeksi.

Palomuuri ajatellaan usein loogisesti erilliseksi elementiksi, joka on sijoitettu julkisen ja sisäisen verkon väliin. Sen tarkoituksena on rajoittaa valikoivasti verkkoliikennettä siten, että ulkopuoliset eivät suoraan pääse käsiksi sisäisen verkon laitteisiin. Linux-koneessa palomuurin voi myös tehdä samaan koneeseen, johon on asennettu halutut verkkopalvelut. Täten sitä voidaan käyttää myös yksittäisen koneen suojaamiseen.

Palomuurin säätäminen toimintakuntoon ja erityisesti sen saaminen turvalliseksi ei ole yksinkertainen tehtävä. Tästä syystä seuraava esimerkki saattaa olla hyödyllinen palomuuria rakennettaessa. Siinä on huomioitu tavallisimmat turvallisuusasiat, ja sitä käyttämällä vältät myös tavalliset, aloittelijoiden tekemät virheet. Jos muokkaat tai käytät tätä esimerkkiä, ota selvää muutosten vaikutuksesta.

Vihje: Useissa levityspaketeissa voit tehdä palomuurin asennusvaiheessa. Näin esimerkiksi Redhat 7.2:ssa ja uudemmissa. Myös esimerkiksi Alan Coxin tekemä Lokkit on graafinen ohjelma, jolla voit tehdä yksinkertaisen palomuurin koneellesi.

Esimerkki 7-3. rc.firewall

#!/bin/sh
#
##################################################################
# /etc/rc.d/rc.firewall
##################################################################
#
# Esimerkkityyppinen skripti Linux kernel 2.2.x + ipchains-pohjaiseen
# palvelimeen suojaamaan palvelin toisaalta internetin suunnasta
# tulevista asiattomista yhteydenmuodostuksista ja toisaalta
# sallimaan ip-naamioidut yhteydet omasta lähiverkosta internettiin.
# 
# Ohjeen ovat koostaneet useiden netin tietoturvaohjeiden pohjalta
# Juhani Rantanen <misty@sgic.fi>
# Jussi Törhönen <jt@iki.fi>
#
# Tämä skriptin voi ajaa käynnistysvaiheessa lisäämällä
# /etc/rc.d/rc.local scriptin loppuun rivit (ilman kommenttimerkkejä!):
#
### ipchains-muurin käynnistys:
#if [ -f /etc/rc.d/rc.firewall ]; then
#    echo "Loading rc.firewall rules ..."
#    /etc/rc.d/rc.firewall
#fi
#
# Käynnistyksen jälkeen säännöt ovat nähtävissä komennolla
# 'ipchains -L -n'
#
##################################################################
#
# Oma julkinen ip-osoite internetin puoleisella eth0-verkkokortilla.
# Vaihda tähän oma kiinteä ip-osoitteesi:
ETH0IP=10.20.30.40
#
# Oman ISP:n NTP-aikapalvelin:
ISPNTP=ntp.OMAISP.fi
#
# Oman ISP:n SMTP-postipalvelimet:
ISPSMTP1=smtp1.OMAISP.fi
ISPSMTP2=smtp2.OMAISP.fi
#
PATH=/sbin
#
###########################################################################
### Disable ip spoofing:
if [ -e /proc/sys/net/ipv4/conf/all/rp_filter ]; then
      echo -n "Enabling IP spoofing protection..."
      for f in /proc/sys/net/ipv4/conf/*/rp_filter; do
          echo 1 > $f
      done
      echo "done."
fi
#
###########################################################################
### Disable TCP SYN attach disturbation:
if [ -w /proc/sys/net/ipv4/tcp_syncookies ]
then
        echo -n "Enabling TCP SYN Cookie Protection..."
        echo 1 > /proc/sys/net/ipv4/tcp_syncookies
        echo "done."
fi
#
###########################################################################
### Enable logging Spoofed Packets, Source Routed Packets, Redirect Packets
if [ -e /proc/sys/net/ipv4/conf/all/log_martians ]; then
      echo -n "Enable logging Spoofed, Source Routed and Redirect Packets..."
      for f in /proc/sys/net/ipv4/conf/*/log_martians; do
         echo 1 > $f
      done
      echo "done."
fi
###########################################################################
####################################################################
### FLUSH ALL RULES
### Poistetaan kaikki olemassaolevat palomuurisäännöt
ipchains -F input
ipchains -F output
ipchains -F forward
#
# Estetään kernelin ip-forwarding eli ip-pakettien reititys.
# Sallitaan myöhemmin tässä scriptissä ACCEPT tai MASQ säännöillä.
echo "0" > /proc/sys/net/ipv4/ip_forward
#
####################################################################
### ANTI-SPOOFING
# ks. ftp://ftp.funet.fi/pub/networking/documents/rfc/rfc1918.txt
### Estetään ulkoverkosta tulevat, sisäverkon osoitteella lähetetyt
### paketit. Näin verkkoosi ei pääse käsiksi ulkoverkosta
### väärennetyllä ip-osoitteella.
#
ipchains -A input -p all -l -j REJECT -s 10.0.0.0/8 -i eth0 -d $ETH0IP
ipchains -A input -p all -l -j REJECT -s 127.0.0.0/8 -i eth0 -d $ETH0IP
ipchains -A input -p all -l -j REJECT -s 192.168.0.0/16 -i eth0 -d $ETH0IP
ipchains -A input -p all -l -j REJECT -s 172.16.0.0/12 -i eth0 -d $ETH0IP
#
### FTP-DATA auki kaikille, jotta pääsisit tästä Linux-palvelimesta
### ulos internetin ftp-palvelimiin ilman ftp-asiakasohjelman passive-
### modea. Jos FTP-DATA on tukossa, passive-mode ftp:llä yhteys 
### toimii, mutta voi sitä käyttäjien narinan määrää ;-)
### Ftp-yhteys syntyy Linuxista ftp-palvelimen porttiin 21/tcp
### ja data-kanava aukeaa ftp-palvelimesta tämän Linux-purkin porttiin
### 20/tcp (ftp-data on portin nimi, ks. /etc/services).
#
ipchains -A input -p tcp -j ACCEPT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP ftp-data
#
### SMTP-portti auki kaikille, jos tässä Linux-purkissa on julkinen
### sähköpostipalvelin (sendmail, zmailer, qmail, ...) ja halutaan
### reitittää SMTP-postia internetistä tähän koneeseen asti.
### Yhden postilaatikon mailien imurointi oman ISP:n postipalvelimelta
### ei vaadi sendmailia tähän, vaan homma hoituu esim. fetchmail-
### ohjelmalla.
# 
ipchains -A input -p tcp -j ACCEPT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP smtp
#
### Vaihtoehtona em. riville voidaan sallia sisääntuleva SMTP ainoastaan
### oman ISP:n SMTP-palvelimimlle. Nimipalvelun MX-tietueet oltava
### määritelty siten, että posti kiertää ISP:n SMTP-servojen
### kautta sisään. Ks. esim. 'nslookup -type=mx iki.fi' jossa iki.fi
### voisi tukkia SMTP-palvelunsa muilta, paitsi ISP:nsä mail.clinet.fi 
### palvelimelta. Kaikki saapuva posti tulisi sisään mail.clinet.fi
### palvelimen kautta.
#
# ipchains -A input -p tcp -j ACCEPT -s $ISPSMTP1 -i eth0 -d $ETH0IP smtp
# ipchains -A input -p tcp -j ACCEPT -s $ISPSMTP2 -i eth0 -d $ETH0IP smtp
#
### NTP-portti auki ISP:n NTP-palvelimelle. Jos tässä Linux-purkissa
### pyöritellään xntpd-aikapalvelua tai halutaan ajastaa kello
### määrävälein ntpdate-koomennolla, täytyy ao. portit olla auki:
#
ipchains -A input -p udp -j ACCEPT -s $ISPNTP -i eth0 -d $ETH0IP ntp
ipchains -A input -p udp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP ntp
ipchains -A input -p tcp -j ACCEPT -s $ISPNTP -i eth0 -d $ETH0IP ntp
ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP ntp
#
### auth = ident kielletään, mutta ei logata. Internetin sendmail, ftp,
### ... -palvelimet tekevät paljon ident-kyselyitä, kun niihin avataan
### yhteyksiä. Portin ei ole pakko olla auki.
#
ipchains -A input -p tcp -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP auth
#
######################################################################
### BLOCKING 1:1023 (laitetaan oletuksena kaikki < 1024 portit tukkoon)
#
ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 1:1023
ipchains -A input -p udp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 1:1023
#
### Oletuksena >=1024 portit ovat kaikille auki, ja yhteydet niistä
### täytyy erikseen kieltää tarvittaessa. Tässä myyräntyössä
### ovat suurena apuna komennot 'netstat -a -n' ja 'netstat -ltup -n'
#
# Squidin SNMP-moduli tukkoon (portissa 3401/udp):
ipchains -A input -p udp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 3401
#
# Squid proxy cache tukkoon (portissa 3128/tcp):
ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 3128
#
# X11 tukkoon:
ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 6000:6100
ipchains -A input -p udp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 6000:6100
ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 6667
ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 7000
#
#####################################################################
### FORWARD RULES
#
# Ladataan vaadittavat ip-maskausmoduulit
#

# HUOM: Lataa vain tarvittavat moduulit. Kaikki tämänhetkiset
# moduulit näkyvät alla, mutta niistä osa on kommenttiriveillä.
#
# Tämä moduuli tukee ftp-siirtoyhteyttä, kun ip-maskaus on päällä 

modprobe ip_masq_ftp

#
# Tukee ip-maskausta Realaudion UDP-siirron kanssa. Ilman tätä 
# Realaudio toimii, mutta käyttää TCP-protokollaa siirtoon.  
# Tämä voi heikentää äänenlaatua. 
#

modprobe ip_masq_raudio

#
### Tukee IRC-protokollan DCC-protokollan mukaista tiedostonsiirtoa
# modprobe ip_masq_irc
#
# Tukee Quaken/Quakeworldin käyttämien protokollien maskausta
# Jälkimmäinen esimerkki tukee kaikkia Quaken versioita
### Quake I / QuakeWorld (portit 26000 ja 27000)
# modprobe ip_masq_quake
#
### Quake I/II/III / QuakeWorld (portit 26000, 27000, 27910, 27960)
# modprobe ip_masq_quake ports=26000,27000,27910,27960
#
### Tukee CuSeeMe-videoneuvotteluohjelman maskausta
# modprobe ip_masq_cuseeme
#
### Tukee VDO-live-videoneuvotteluohjelman maskausta
# modprobe ip_masq_vdolive
#
### TÄRKEÄÄ: sallitaan ip-pakettien reititys, koska se kiellettiin aiemmin
#
#           Redhat Users:  you may try changing the options in
#           /etc/sysconfig/network from:
#
#                       FORWARD_IPV4=false
#                             to
#                       FORWARD_IPV4=true
#
echo "1" > /proc/sys/net/ipv4/ip_forward
#
### Dynaamisen IP:n käyttäjät


#   Jos haet ip-osoitteesi dynaamisesti PPP- tai DHCP-protokollalla,
#   salli seuraava optio. 
#
#   If you get your IP address dynamically from SLIP, PPP, or DHCP, 
#   enable this following option.  This enables dynamic-ip address 
#   hacking in IP MASQ, making the life
#   with Diald and similar programs much easier.
#
# echo "1" > /proc/sys/net/ipv4/ip_dynaddr
#
### MASQ timeouts
#
#   2 hrs timeout for TCP session timeouts
#  10 sec timeout for traffic after the TCP/IP "FIN" packet is received
#  160 sec timeout for UDP traffic (Important for MASQ'ed ICQ users)
#
ipchains -M -S 7200 10 160
#
### DHCP:  For people who receive their external IP address from either 
#          DHCP or BOOTP
#          such as ADSL or Cablemodem users, it is necessary to use the
#          following
#          before the deny command.  The "bootp_client_net_if_name" should
#          be replaced
#          the name of the link that the DHCP/BOOTP server will put an
#          address on to?
#          This will be something like "eth0", "eth1", etc.
#
#          This example is currently commented out.
#
#
# ipchains -A input -j ACCEPT -i bootp_clients_net_if_name \
# -s 0/0 67 -d 0/0 68 -p udp
#
### Enable simple IP forwarding and Masquerading
#
#  NOTE:  The following is an example for an internal LAN address in the
#         192.168.0.x
#         network with a 255.255.255.0 or a "24" bit subnet mask.
#
#         Please change this network number and subnet mask to match 
#         your internal LAN setup
#
ipchains -P forward DENY
#
### Jos sisäverkossa on kaksi verkkokorttia ja niissä omat
### aliverkkonsa (eth1: 192.168.0.0/24 ja eth2: 192.168.1.0/24)
### sallitaan tässä ip-forwarding eli ip-reititys ilman ip-naamiointia.
# ipchains -A forward -i eth1 -d 192.168.1.0/24
# ipchains -A forward -i eth2 -d 192.168.0.0/24
#
### Sallitaan sisäverkon private network -verkoista ip-naamioidut
### yhteydet internettiin. Private-verkoista kannattaa lukea
### ftp://ftp.funet.fi/pub/networking/documents/rfc/rfc1918.txt
#
ipchains -A forward -p all -s 10.0.0.0/8 -j MASQ
ipchains -A forward -p all -s 172.16.0.0/12 -j MASQ
ipchains -A forward -p all -s 192.168.0.0/24 -j MASQ
#
### Jos sisäverkossa on kaksi verkkokorttia ja niissä omat
### aliverkkonsa (eth1: 192.168.0.0/24 ja eth2: 192.168.1.0/24)
### sallitaan tässä ip-forwarding eli ip-reititys ilman ip-naamiointia
### ko. verkkojen välillä:
#
# ipchains -A forward -i eth1 -d 192.168.1.0/24
# ipchains -A forward -i eth2 -d 192.168.0.0/24
#
## Set telnet, www and FTP for minimum delay -
# This section manipulates the Type Of Service (TOS) bits of the
# packet. For this to work, you must have CONFIG_IP_ROUTE_TOS enabled
# in your kernel
#
ipchains -A output -p tcp -d 0/0 www -t 0x01 0x10
ipchains -A output -p tcp -d 0/0 telnet -t 0x01 0x10
ipchains -A output -p tcp -d 0/0 ftp -t 0x01 0x10
#
# Set ftp-data for maximum throughput
ipchains -A output -p tcp -d 0/0 ftp-data -t 0x01 0x08
#
#####################################################################
#
### The End.
	

Miten jaan nettiyhteyteni kotiverkossa Linuxin avulla?

Jos haluat yhteyden kotiverkostasi [4] nettiin yhden koneen kautta, voit käyttää siihen Linuxia. Linuxissa tätä tekniikkaa kutsutaan nimellä IP Masquerade tai NAT (Network Address Translation). Paras lähde on Linux IP Masquerade HOWTO, mutta tässä myös muutamia muita linkkejä aiheesta:


Miksi tulee pitkä viive yhteyttä muodostaessa?

Viive todennäköisesti johtuu siitä, että tcpd koittaa etsiä koneen ip-osoitetta vastaavaa nimeä nimipalvelusta, ja viive on nimipalvelun timeout-aika. Sinulla täytyy olla joko verkossasi olevien koneiden osoitteet saatavilla joko DNS- tai NIS-nimipalvelulla, tai sitten jokaisella koneella /etc/hosts, johon on määritetty koneiden ip:t ja nimet.


Luku 8. Ohjelmia

Mistä löydän ssh:n valmiiksi käännettynä?

Yleisimmissä distribuutioissa tulee mukana distribuution itse paketoimat OpenSSL ja OpenSSH, jotka käyttävät vahvaa salausta.

OpenSSH on pääasiassa OpenBSD-projektin kehittämä ilmainen BSD-lisenssillä levitettävä SSH-ohjelmisto. OpenSSH tukee SSH-protokollan versioita 1.3, 1.5 ja 2.0, eikä se sisällä patentoituja algoritmeja. OpenSSH tarvitsee toimiakseen OpenSSL-kirjaston. The OpenSSH Portability Team myös levittää valmiita binäärejä ja RPM-paketteja.

Replayn palvelimelta löydät yleisimmät salausta käyttävät ohjelmat, kuten myös ssh:n. Lähin peili löytyy palvelimelta ftp.jyu.fi.

OpenSSH sekä alkuperäinen SSH ovat saatavilla Debianin nonus-palvelinverkosta, joka Suomesta löytyy osoitteesta http://ftp.fi.debian.org/. OpenSSH on lisäksi mukana Debian 2.2:n virallisen ykkös-CD:n NONUS-versiossa.

OpenSSH:n ja SSH Communications Security Oy:n versioiden lisäksi on olemassa muitakin sekä ilmaisia että kaupallisia SSH-palvelin- ja asiakasohjelmistoja.

Helsingin yliopiston ATK-osasto on tehnyt suomenkielisen ohjeen SSH:n asennusta ja käyttöä varten.


Miksi ohjelman linkkaus epäonnistuu, vaikka annan kaikki kirjastot komentorivillä?

Luettele kirjastot linkkauskomennon lopussa, älä alussa.

Mitä väliä on objektitiedostojen ja kirjastojen järjestyksellä? Tarkastellaan sellaisen pienen ohjelman linkkausta, jonka ainoa objektitiedosto on ohjelma.o ja joka käyttää matematiikkakirjastoa.

Oikea komento on gcc ohjelma.o -lm. Linkkeri lukee ensin tiedoston ohjelma.o ja kirjaa muistiin viittaukset tuntemattomiin symboleihin (matematiikkakirjaston funktioihin). Sitten se lukee kirjaston libm.a, joka sisältää monta objektitiedostoa. Niistä otetaan mukaan ne (ja vain ne), jotka määrittelevät tarpeellisia symboleita. Linkkeri tietää nyt, minne ohjelma.o:n viittaukset osoittavat.

Komento gcc -lm ohjelma.o taas käskee linkkerin lukea ensin kirjaston libm.a. Kirjaston mikään osa ei määrittele yhtään tarpeellista symbolia, joten siitä ei oteta mukaan yhtään tiedostoa. Seuraavaksi linkkeri lukee ohjelma.o:n, joka viittaa tuntemattomiin symboleihin. Se kirjaa nämä viittaukset muistiin, mutta koska komentorivillä ei ole enää muuta, viittauksille ei löydy kohdetta.

Edellinen kuvaus ei ole aivan rehellinen, mutta auttaa toivottavasti muistamaan, miksi kirjastot luetellaan lopussa, ja arvaamaan, missä järjestyksessä toisiaan käyttävät kirjastot pitää luetella. Jos haluat ymmärtää paremmin, mitä linkkausvaiheessa tapahtuu, lue gcc:n ja ld:n ohjesivut.


Miten asennan ohjelmia?

Kannattaa asentaa paketit käyttäen distribuution omaa paketinhallintaa, jos sellainen on. Ja luultavasti on, tosin Slackware on poikkeus (sen "paketinhallinta" on äärimmäisen yksinkertainen muihin verrattuna). Jos haluaa itse kääntää ohjelmia, olisi myös hyvä tietää joitain perusasioita ohjelmoinnista sekä Linuxin toiminnasta. Aloittelijoita ja laiskoja varten on binääripaketit.

Ohjelmat asentuvat yleensä oletusarvoisesti /usr/local-hakemistoon, ja /usr/local/lib ei ole normaalisti /etc/ld.so.conf-tiedostossa, jossa määritellään mistä hakemistoista haetaan kirjastoja. Jos siis kääntää kirjastoja itse, pitää muistaa sekä lisätä rivi "/usr/local/lib" tiedostoon /etc/ld.so.conf sekä ajaa
# ldconfig -v
	
, joka päivittää tiedot jaetuista kirjastoista ja näyttää samalla, mitkä kirjastot se löytää.

Jos (lähes) mikä tahansa configure-skriptiä käyttävä ohjelma ei käänny, tiedostosta config.log saa lisätietoja. Ja jollei ymmärrä sitä, kannattaa loppuosa siitä lähettää uutisryhmään. Ohjelmien käännösohjeet kannattaa myös aina lukea ennen kuin kysyy uutisryhmässä. Jos olet lukenut ne, muttet ymmärrä niitä tai niistä ei ole ollut apua, kannattaa kertoa siitä kysyessään.

Redhat ja Debian käyttävät omia paketinhallintaohjelmiaan (Redhatin rpm-ohjelmaa käytetään myös useissa muissa levityspaketeissa). Itse käännetyt ohjelmat asentuvat siististi järjestelmään, kun ne kääntää paketinhallintajärjestelmän avulla.

Rpm:ää käyttävissä järjestelmissä lähdekoodipaketteja (joiden pääte on yleensä .srpm) voi kääntää komennolla
# rpm --rebuild <paketin nimi>
	

Vaihtoehtoisesti voi asentaa lähdekoodipaketin komennolla
# rpm -i <paketin nimi>
	
ja sitten kääntää sen komennolla
# rpm -bb /usr/src/redhat/SPECS/<paketin nimi>.spec
	

Spec-tiedosto on tekstitiedosto, jota voi myös editoida, jos haluaa muokata käännöstapahtumaa. Lisätietoja: RPM-HOWTO ja kirja "Maximum RPM".

Debianin lähdekoodipaketit koostuvat kolmesta (tai joskus kahdesta) tiedostosta: aina mukana ovat .dsc- ja .tar.gz-päätteiset tiedostot, ja useimpiin paketteihin kuuluu myös .diff.gz-tiedosto. Paketin dsc-tiedostossa lukee, mistä muista tiedostoista paketti koostuu. Debian-lähdekoodipaketin voi purkaa ja kääntää missä päin levyä vain tavallisena käyttäjänä; seuraava komento purkaa työhakemistossa olevan paketin omaksi alihakemistokseen:
$ dpkg-source -x <paketti>_<versio>.dsc
	
Paketti käännetään siirtymällä syntyneeseen alihakemistoon ja kirjoittamalla pääkäyttäjänä seuraava komento (tosin muitakin tapoja on):
# debian/rules binary
	
Tämä luo yhden tai useamman .deb-fileen siihen hakemistoon, jonka alihakemistossa tuo komento tehtiin. Lähdekoodipakettia käsiteltäessä tulee paketin dpkg-dev olla asennettuna. Paketteja voi kääntää myös tavallisena käyttäjänä fakeroot-ohjelman avulla.

Tiedosto debian/rules on standardoitu Makefile, joka huolehtii pakettien kasauksesta. Hakemistossa debian/ on muitakin kiinnostavia tiedostoja; niistä kertovat lisää Debian Policy Manual ja Debian Packaging Manual, jotka ovat Debian-paketeissa debian-policy ja packaging-manual.


Miten voin ohjata postini muualle?

Käytä tiedostoa ~/.forward ja lisää sinne haluamasi osoitteet.

Esimerkki 8-1. ~/.forward

\omatunnus, muutunnus@firma.fi
	  
Tässä posti jää myös paikalliseen palvelimeen. Kenoviiva (\) estää viestin uudelleen lähettämisen.


Miten saan tavallisen käyttäjän sammuttamaan tietokoneen?

Eräs tapa on käyttää ohjelmaa sudo, jolla voit antaa tavallisille käyttäjille mahdollisuuden käynnistää ohjelmia pääkäyttäjänä. Komennolla visudo voit määritellä käyttäjät ja komennot. Alla olevassa esimerkissä käyttäjä kvalo saa oikeuden käynnistää käsky /sbin/shutdown.

Esimerkki 8-2. /etc/sudoers

kvalo        ALL=/sbin/shutdown -[hr] now
	

Käyttäjä pystyy silloin esimerkiksi sammuttamaan koneen käskyllä
$ sudo shutdown -h now
	
Lisää kertoo sudo(8), visudo(8) ja sudoers(5).


Miten Linuxin kello toimii?

Australialaisen Linuxin käyttäjäryhmän ohje Linux, Clocks, and Time ja Linux Documentation Projectin The Clock Mini-HOWTO selittävät tarkemmin miten Linuxin kello toimii.

Aiheesta lisätietoja etsivä Google-kysely.


Millä ohjelmilla voin katsoa MPEG- ja AVI-elokuvia?

Suositeltavia vaihtoehtoja ovat joko Mplayer tai Xine. Nämä, kuten monet muutkin Linuxin ohjelmat, löytyvät Freshmeatistä.

Aiheesta lisätietoja etsivä Google-kysely.


Miten saan skandit toimimaan Sambassa?

Lisää Samban asetustiedostoon smb.conf osioon global ao. parametrit, niin skandilliset fileet näkyvät oikein:

Esimerkki 8-3. smb.conf

valid chars = ö:Ö å:Å ä:Ä
character set = iso8859-1
client code page = 850
	

Miten saan Linuxin kellon automaattisesti oikeaan aikaan?

Red Hatissa asia hoidetaan siten, että /etc/rc.d/init.d/xntpd-skripti suorittaa ntpdate-komennon parametreilla

/usr/sbin/ntpdate -s -b -p 8 -u `cat /etc/ntp/step-tickers`
	

Tiedostossa /etc/ntp/step-tickers kerrotaan ne ntp-palvelimet, joiden kanssa kello halutaan synkata. Esim.

ntp1.eunet.fi
ntp2.eunet.fi
ntp3.eunet.fi
	

Jos ntp1.eunet.fi löytyy verkosta ja sieltä saadaan aika, kello synkataan siihen ja käynnistetään xntpd-palvelu. ntp2- ja ntp3-palvelimet ovat varalla, jos ntp1:stä ei saada haettua aikaa.

Itse xntpd voidaan kiinteillä yhteyksillä asettaa synkkaamaan aikansa verkon yli ISP:si aikapalvelimesta kirjoittamalla tiedostoon /etc/ntp.conf

server 1.1.1.1	# vaihda oikea ip-osoite ntp1.OMAISP.fi
server 2.2.2.2	# vaihda oikea ip-osoite ntp2.OMAISP.fi
server 3.3.3.3	# vaihda oikea ip-osoite ntp3.OMAISP.fi
	

Jos Internetiin ollaan yhteydessä puhelinverkon kautta, ei aikaa voida synkata jatkuvasti. Tällöin tiedostossa /etc/ntp.conf laitetaan xntpd-palvelu synkkaamaan aikansa systeemikelloon

server 127.127.1.0 # local clock
fudge  127.127.1.0 stratum 10
	

Jos xntpd:n käynnistyksessä tai ntpdate-komennon jälkeen omassa skriptissä (esim. /etc/ppp/ip-up.local) halutaan synkata myös PC:n reaaliaikakello tarkasti oikeaan aikaan, voidaan tuon perään lisätä komento

/sbin/hwclock --systohc --utc
	

Jokaisen kannattaa käyttää verkon kannalta lähellä olevaa aikapalvelinta, jollainen löytyykin useimmilta palveluntarjoajilta. Usein ainakin yksi löytyy nimellä ntp.OMAISP.fi. Varapalvelimina voi käyttää joitain muita kotimaisia julkisia NTP-palvelimia. Todennäköisesti nic.funet.fi suostuu jakamaan aikaa ainakin kaikille .fi -maan synkkaajille.


Miten saan Linuxin käynnistettyä ongelmatilanteissa?

Jos olet saanut sekoitettua Linuxin niin, että se ei enää käynnisty, sinun ei luultavasti tarvitse asentaa sitä uudelleen. Katso Tarvitseeko Linux asentaa uudelleen vikatilanteessa? teoksessa Luku 2>. Voit käynnistää ja korjata Linuxin monella tavalla. Tässä kappaleessa annetaan vinkkejä miten saat sen tehtyä.

Voit käynnistää Linuxin yhdenkäyttäjän tilaan (single user mode) [5] seuraavalla tavalla:

  1. Lilo- tai GRUB-promptissa kirjoita seuraava (olettaen että kirjoittamalla linux saat systeemisi normaalisti käynnistymään)

    LILO: linux -b
    	  

    Systeemi nousee ylös, eikä aja mitään käynnistysskriptejä.

  2. Juuriosio on ylläpitotilassa liitetty kirjoitussuojattuna. Liitä juuriosio siis uudelleen seuraavalla komennolla, jotta voit muokata sillä olevia tiedostoja:
    # mount -n -o rw,remount /
    	    

  3. Liitä kaikki muut tarvitsemasi partitiot, esimerkkinä /usr-partitio.
    # mount /usr
    	    

  4. Korjaa virheelliset tiedostot kuntoon.

  5. Komenna sync varmuuden vuoksi.

  6. Irroita (engl. unmount) ylimääräiset partitiot järjestelmästä.
    # umount -a
    	    

  7. Liitä juuripartitio uudelleen kirjoitussuojatuksi, tämäkin vain varmuuden vuoksi.
    # mount -n -o ro,remount /
    	    

  8. Käynnistä kone uudelleen.
    # shutdown -r now
    	    


Miten puretaan .tar.gz-paketti?

Mikäli haluat nämä paketit auki Windowsissa, Winzip sekä useimmat muut pakkausohjelmat osaavat purkaa tämänkin formaatin.

Paketit, joiden pääte on .tar.gz (tai joskus .tgz), on pakattu tar- ja gzip-ohjelmilla. Voit tutkia paketteja käskyllä:
          $ tar -tzvf paketti.tar.gz
        

Paketti puretaan seuraavalla käskyllä:
           $ tar -xzvf paketti.tar.gz
         

Paketti luodaan käskyllä:
           $ tar -czvf paketti.tar.gz hakemisto
         

Lisää kertovat tar- ja gzip-komentojen manuaali- ja info-sivut.


Miten puretaan bzip2-paketti?

Kaikissa järjestelmissä, mihin bzip2 on asennettu, toimii ainakin komento:
	     $ bzcat paketti.tar.bz2 | tar -xvf -
           

Uudet tar-komennon versiot osaavat myös automaattisesti purkaa bzip-pakkauksen. Varmista tämä tar-komennon manuaali- tai infosivuilta.


Miten etsin tiedostoja?

Tiedostoja etsitään käskyllä find. Seuraava esimerkki etsii juurihakemistosta alkaen tiedostoa, jonka nimen osana on foo.
$ find / -name "*foo*"
	

Find on hyvin monipuolinen ohjelma ja se tuntee suuren määrän erilaisia hakuehtoja. Manuaalisivu find(1) ja findin info-sivu kertovat näistä enemmän. Myös KDE:ssa ja GNOME:ssa on graafiset edustaohjelmat find- ja locate-komennoille.

Linuxissa on myös yleensä asennettuna ohjelma nimeltään locate. Locate on nopeampi kuin find, koska tiedostoja etsitään tietokannasta. Tietokannan päivittämiseen on olemassa käsky updatedb. Locate-ohjelmalla ei tietenkään löydä tiedostoja, joita ei ole vielä lisätty sen tietokantaan. Kanta päivitetään yleensä automaattisesti tietyin väliajoin.

Locate-käsky on helpompi käyttää kuin find. Tiedostoa, jonka nimen osana on foo, etsitään locatella seuraavasti:
$ locate "*foo*"
	

Lisää kertovat manuaalisivut locate(1) ja updatedb(1).

Huomaa: Jos käytät merkkejä '?' tai '*', laita ne lainausmerkkeihin. Muuten käyttämäsi komentotulkki muuttaa näitä merkkejä.


Miten asennan OpenOfficen (tai StarOfficen) turvallisesti?

Jotta saat asennettua OpenOfficen [6] turvallisesti, kannattaa se asentaa tavallisen käyttäjän oikeuksin. Pääkäyttäjän (root) käyttöä kannattaa välttää. Suorita asennusohjelma tavallisin oikeuksin, esimerkiksi tarkoitusta varten luomaasi käyttäjätunnusta "soffice" käyttäen.

Pääkäyttäjän tunnuksella sinun tarvitsee vain luoda mainittu käyttäjä ja kohdehakemisto sekä muuttaa kohdehakemiston oikeudet sopiviksi. Kotihakemistoa tunnus ei tarvitse, siksi vipu "--no-create-home".

$ su root 
Password: 
# adduser --no-create-home soffice
Adding user soffice...
Adding new group soffice (1003).
Adding new user soffice (1003) with group soffice.
Not creating /home/soffice.
Enter new UNIX password: 
Retype new UNIX password: 
passwd: password updated successfully
Changing the user information for soffice
Enter the new value, or press return for the default
	Full Name []: 
	Room Number []: 
	Work Phone []: 
	Home Phone []: 
	Other []: 
Is the information correct? [y/n] y
erasmus:/home/suonpaa# mkdir /opt/soffice
erasmus:/home/suonpaa# chown soffice:soffice /opt/soffice/
erasmus:/home/suonpaa# chmod 755 /opt/soffice/
erasmus:/home/suonpaa# exit
exit
$ su soffice
Password: 
$ /tmp/so-5_2-ga-bin-linux-en.bin /net
      

Valitse kohdehakemistoksi juuri luomasi hakemisto ja asennusohjelman valittaessa ongelmista /home/soffice/.kde -hakemiston kanssa ei kannata välittää, "Ignore" kelpaa erinomaisesti vastaukseksi.

Kun asennus on päättynyt, voit asentaa StarOfficen erikseen kullekin käyttäjälle. Ensin sinun on kuitenkin karistettava käyttäjätunnuksen "soffice" pölyt niskastasi:

bash-2.03$ exit
      

Käyttäjäkohtaisen asennuksen suoritat setup-ohjelmalla.

suonpaa@erasmus:~$ /opt/soffice/program/setup
      

Kysyttäessä, valitsethan asennustavaksi "Standard Workstation Installation", ellei sinulla todellakin ole liikaa tilaa kovalevylläsi.


Miksi en saa ohjelmaa kääntymään?

Jos yrität kääntää ohjelmaa lähdekoodista ja se ei toimi, kannattaa virheilmoitus lukea tarkasti (kuten aina). Yleensä virheet johtuvat kehityspakettien tai kääntäjän puuttumisesta. Tarkista ainakin, että libc6:n ja GCC:n kehityspaketit on asennettu.

Voit myös itse selvittää mikä paketti sinulta puuttuu. Jos virheilmoituksessa mainitaan tiedoston tai komennon puuttumisesta, voit käyttää esimerkiksi Debianin pakettien sisältöhakua.(FAQ:in ylläpitäjä etsii vastaavia palveluita muille levityksille, erityisesti RedHatille. Jos tiedät tällaisen, lähetä meiliä.)

Sanasto

Tässä on Tapio Lehtosen tekemä sanasto, joka on Debianin asennusohjeen suomennoksessa.

englanti-suomi

~

aaltoviiva

account

käyttäjätunnus

administrator

ylläpitäjä, pääkäyttäjä

Advanced Power Management

[APM]

APM

sähkönsäästötoiminnot

architecture

laitearkkitehtuuri

architecture

prosessoriarkkitehtuuri

archive, zip archive

pakattu tiedosto

arrow keys

nuolinäppäimet

auto-probing

tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella"

backup

varmuuskopio

base system

peruskokoonpano

BIOS caching

BIOS-välimuisti

BIOS setup menu

BIOS-asetusvalikko

bit

bitti

bootable CD-ROM

käynnistys-CD, käynnistysromppu

boot

alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot]

boot device

käynnistyslaite

boot drive

käynnistyslevyasema

boot floppies

kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet

boot loader

alkulatausohjelma

boot manager

alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot]

boot method

??

boot parameters

kylmäkäynnistysparametrit

boot sector

käynnistyssektori

broadcast

levitysviesti, yleislähetys

bug

ohjelmavirhe, "käpy", bugi

bug report

vikailmoitus

byte

tavu

cache

välimuisti

CD-ROM

"romppu", CD-levy

chapter

luku

character based

merkkipohjainen

checksum

tarkistussumma

closed bug

suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu

closed hardware

suljettu laitteisto

cold boot

kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle

configuration

asetukset

configuration file

asetustiedosto

configure

muuta asetuksia

conflict

törmätä (?), olla ristiriidassa

corrupt

turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui

CPU

CPU, prosessori

crash

kaatua (operating system crashed)

custom

räätälöity

daemon

demoni, takapiru

data

aineisto, data, tieto

Debian mirror

Debian tiedostopalvelin ??

debug

jäljittää virheitä, virheen jäljitys

default gateway

oletusreititin

defragment

eheyttää

defragmenter

eheytystoiminto

dependency

riippuvuus

desktop machine

työasema

device driver

laiteajuri

device

laitenimi (esim. /dev/eth0)

dialog box

valintaikkuna

dialup connection

soittoyhteys

disk block

levylohko

disk compression

levyn pakkaus

disk image

levykuva, levyn binäärikuva

disk manager

?? mikä tämä on?

distribution

jakelu, levitysversio, distro, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita)

document

kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje

domain name

verkkoaluenimi

double click

kaksoisnäpäytys

download

imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle

driver

laiteohjain

editor

teksturi, editori

embedded

sulautettu

enter

rivinvaihtonäppäin

executable

suoritettava ohjelma

FAQ

Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee.

filename

tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname]

file system

tiedostojärjestelmä

firmware

kovo, sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma

flush the cache

tyhjennä välimuisti

font

kirjasinlaji

free software

vapaa ohjelma

freeware

ilmaisohjelma

full screen

ruutunäyttö

gateway

yhdyskäytävä

Gb

gigabitti

GB

gigatavu

generic

sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia"

graphical interface

näytönohjain ??

graphical user interface

graafinen käyttöliittymä

group

ryhmä

hang

jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu

hard disk

kiintolevy, "kovalevy"

hardware configuration

laiteasetukset

hardware configuration

laitteiston kokoonpano

hardware

laitteisto, tietokonejärjestelmä

header

otsikkotieto??

help

opastusteksti

hostaname

konenimi

illegal instruction

kelvoton konekäsky

installation

järjestelmä (?)

installation profile

malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit

installation system

asennusohjelmisto

install over a network

asennus verkosta

instruction

konekäsky, konekielinen käsky

interface

rajapinta

jumper block

siltaaja

jumpering

siltaus

jumper

siltaus, jumpperi

\

kenoviiva

kernel image

ytimen binäärikuva

kernel

ydin

laptop

"läppäri", kannettava tietokone

license

käyttöoikeusopimus

link

liittää, link to kernel = liittää ytimeen

MAC

hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste

mailing list

postituslista

mainboard

emolevy

main distribution

päälevitysversio

manual page

manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man)

massaging

"viilailua"

master boot record

pääkäynnistyslohko

Mb

megabitti

MB

megatavu

MBR

pääkäynnistyslohko

media

taltio, media (levy, CD, nauha tms.)

mirror

tiedostopalvelimen kopio

MMU

Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö

modem

modeemi

mode

toimintatila

motherboard

emolevy

mount

liittää

mount point

liitoskohta

mouse

osoitinlaite, hiiri

multiboot

monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy

multicast

ryhmälähetys, monilähetys

multiple prosessors

moniprosessorijärjestelmä

multiprocessor

monisuoritin

multiprosessing

moniajo

μ

myy

name server

nimipalvelin

netmask

verkon peitto

network address

verkon osoite

network card

verkkokortti, LAN-kortti (NIC)

network installation

verkkoasennus

network interface card

verkkokortti, LAN-kortti (NIC)

NIC

verkkoadapteri, network interface card

non proprietary

avoin

online

olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja-

open bug

avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu

open source software

vapaa ohjelma

operating system

käyttöjärjestelmä

package

ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja)

packaging system

pakettien hallintajärjestelmä

pager

sivuttaja

paging

sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy

pane

luetteloruutu

paragraph

kappale

parallel port

rinnakkaisportti, kirjoitinportti

parity

pariteetti

parity RAM

pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa

partition

levyosio

partition

osio

partition table

osiotaulu

pathname

polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename]

platform

laitealusta

plugin

valmisosa, lisäosa

pointing device

osoitinlaite (hiiri yms.)

port

siirros

port

siirtää

PPP

PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista

primary

ensisijainen

printer

tulostin

probe hardware

tutkia laitteistoa

procedure

menettelytapa

processor

suoritin

process

prosessi

prompt

kehoite

proprietary

suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten)

ps/2 mouse

ps/2 -hiiri

pwd

nykyhakemisto

RAM disk

muistilevy, näennäislevy

RAM

käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista

raw mode, write to disk in

bitti bitiltä, kirjoita levylle

reboot

tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys

release

julkaista

release

levitysversio (?)

reset

alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida"

#

ristikkomerkki

ROM

lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa

root

juurihakemisto

root partition

juuriosio

root privileges

pääkäyttäjän oikeudet

root

pääkäyttäjä

scanner

kuvanlukija, "skanneri"

section

aliluku, kohta [chapter, subsection]

serial mouse

sarjahiiri

server

palvelin(kone)

setup menu

asetusvalikko

set up

ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset

shadow password

varjosalasana

shadow RAM

varjomuisti

shell

komentotulkki

SMP

Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti

snapshot

tilannevedos

source code

lähdekoodi

space bar

välinäppäin

space character

tyhjämerkki

space

sanaväli, välilyönti

spam

roskaposti

startup messages

käynnistysviestit

storage device

massamuisti

supported hardware

tuetut laitteet

swap

heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging]

system administrator

järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä

system bus

laiteväylä

system call

järjestelmäkutsu

system

järjestelmä

system

käyttöympäristö

system requirements

laitteistovaatimukset

system

tietokonelaitteisto

tab

sarkain

@

taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki

text editor

teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin

this document

tämä asennusohje

timer

ajastin

trojan horse

troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto

umount

irroittaa

unpack

purkaa

upgrade

päivittää

vendor

laitetoimittaja, myyjä

/

vinoviiva, kauttaviiva

virtual console

virtuaalikonsoli

virtual console

virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?)

virtual memory

näennäismuisti, virtuaalimuisti

virtual memory

virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?)

virus protection

virusten torjunta

warm boot

'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del

web browser

Web-selain, seittiselain

world wide web

seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www

www

webbi

WYSIWYG

näköisnäyttö, What You See Is What You Get

X Window

graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa

X Window

X Window

X

[X Window]

X11

[X Window]

-

yhdysmerkki

suomi-englanti

aaltoviiva

~

aineisto, data, tieto

data

ajastin

timer

aliluku, kohta [chapter, subsection]

section

alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida"

reset

alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot]

boot

alkulatausohjelma

boot loader

alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot]

boot manager

[APM]

Advanced Power Management

asennusohjelmisto

installation system

asennus verkosta

install over a network

asetukset

configuration

asetustiedosto

configuration file

asetusvalikko

setup menu

avoin

non proprietary

avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu

open bug

BIOS-asetusvalikko

BIOS setup menu

BIOS-välimuisti

BIOS caching

bitti

bit

bitti bitiltä, kirjoita levylle

raw mode, write to disk in

??

boot method

CPU, prosessori

CPU

Debian tiedostopalvelin ??

Debian mirror

demoni, takapiru

daemon

eheyttää

defragment

eheytystoiminto

defragmenter

emolevy

mainboard

emolevy

motherboard

ensisijainen

primary

Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee.

FAQ

gigabitti

Gb

gigatavu

GB

graafinen käyttöliittymä

graphical user interface

graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa

X Window

hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste

MAC

heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging]

swap

ilmaisohjelma

freeware

imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle

download

irroittaa

umount

jakelu, levitysversio, distro, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita)

distribution

julkaista

release

jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu

hang

juurihakemisto

root

juuriosio

root partition

jäljittää virheitä, virheen jäljitys

debug

järjestelmä (?)

installation

järjestelmäkutsu

system call

järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä

system administrator

järjestelmä

system

kaatua (operating system crashed)

crash

kaksoisnäpäytys

double click

kappale

paragraph

kehoite

prompt

kelvoton konekäsky

illegal instruction

kenoviiva

\

kiintolevy, "kovalevy"

hard disk

kirjasinlaji

font

kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje

document

komentotulkki

shell

konekäsky, konekielinen käsky

instruction

konenimi

hostaname

kovo, sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma

firmware

kuvanlukija, "skanneri"

scanner

kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle

cold boot

kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet

boot floppies

kylmäkäynnistysparametrit

boot parameters

käynnistys-CD, käynnistysromppu

bootable CD-ROM

käynnistyslaite

boot device

käynnistyslevyasema

boot drive

käynnistyssektori

boot sector

käynnistysviestit

startup messages

käyttäjätunnus

account

käyttöjärjestelmä

operating system

käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista

RAM

käyttöoikeusopimus

license

käyttöympäristö

system

laiteajuri

device driver

laitealusta

platform

laitearkkitehtuuri

architecture

laiteasetukset

hardware configuration

laitenimi (esim. /dev/eth0)

device

laiteohjain

driver

laitetoimittaja, myyjä

vendor

laiteväylä

system bus

laitteiston kokoonpano

hardware configuration

laitteisto, tietokonejärjestelmä

hardware

laitteistovaatimukset

system requirements

levitysversio (?)

release

levitysviesti, yleislähetys

broadcast

levykuva, levyn binäärikuva

disk image

levylohko

disk block

levyn pakkaus

disk compression

levyosio

partition

liitoskohta

mount point

liittää, link to kernel = liittää ytimeen

link

liittää

mount

luetteloruutu

pane

luku

chapter

lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa

ROM

lähdekoodi

source code

'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del

warm boot

"läppäri", kannettava tietokone

laptop

malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit

installation profile

manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man)

manual page

massamuisti

storage device

megabitti

Mb

megatavu

MB

Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö

MMU

menettelytapa

procedure

merkkipohjainen

character based

?? mikä tämä on?

disk manager

modeemi

modem

moniajo

multiprosessing

monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy

multiboot

moniprosessorijärjestelmä

multiple prosessors

monisuoritin

multiprocessor

muistilevy, näennäislevy

RAM disk

muuta asetuksia

configure

myy

μ

nimipalvelin

name server

nuolinäppäimet

arrow keys

nykyhakemisto

pwd

näennäismuisti, virtuaalimuisti

virtual memory

näköisnäyttö, What You See Is What You Get

WYSIWYG

näytönohjain ??

graphical interface

ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja)

package

ohjelmavirhe, "käpy", bugi

bug

oletusreititin

default gateway

olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja-

online

opastusteksti

help

osio

partition

osiotaulu

partition table

osoitinlaite, hiiri

mouse

osoitinlaite (hiiri yms.)

pointing device

otsikkotieto??

header

ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset

set up

pakattu tiedosto

archive, zip archive

pakettien hallintajärjestelmä

packaging system

palvelin(kone)

server

pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa

parity RAM

pariteetti

parity

peruskokoonpano

base system

polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename]

pathname

postituslista

mailing list

PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista

PPP

prosessi

process

prosessoriarkkitehtuuri

architecture

ps/2 -hiiri

ps/2 mouse

purkaa

unpack

päivittää

upgrade

pääkäynnistyslohko

master boot record

pääkäynnistyslohko

MBR

pääkäyttäjän oikeudet

root privileges

pääkäyttäjä

root

päälevitysversio

main distribution

rajapinta

interface

riippuvuus

dependency

rinnakkaisportti, kirjoitinportti

parallel port

ristikkomerkki

#

rivinvaihtonäppäin

enter

"romppu", CD-levy

CD-ROM

roskaposti

spam

ruutunäyttö

full screen

ryhmä

group

ryhmälähetys, monilähetys

multicast

räätälöity

custom

sanaväli, välilyönti

space

sarjahiiri

serial mouse

sarkain

tab

seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www

world wide web

siirros

port

siirtää

port

siltaaja

jumper block

siltaus

jumpering

siltaus, jumpperi

jumper

sivuttaja

pager

sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy

paging

soittoyhteys

dialup connection

sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia"

generic

sulautettu

embedded

suljettu laitteisto

closed hardware

suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu

closed bug

suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten)

proprietary

suoritettava ohjelma

executable

suoritin

processor

Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti

SMP

sähkönsäästötoiminnot

APM

taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki

@

taltio, media (levy, CD, nauha tms.)

media

tarkistussumma

checksum

tavu

byte

tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys

reboot

teksturi, editori

editor

teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin

text editor

tiedostojärjestelmä

file system

tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname]

filename

tiedostopalvelimen kopio

mirror

tietokonelaitteisto

system

tilannevedos

snapshot

toimintatila

mode

troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto

trojan horse

tuetut laitteet

supported hardware

tulostin

printer

turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui

corrupt

tutkia laitteistoa

probe hardware

tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella"

auto-probing

tyhjennä välimuisti

flush the cache

tyhjämerkki

space character

työasema

desktop machine

tämä asennusohje

this document

törmätä (?), olla ristiriidassa

conflict

valintaikkuna

dialog box

valmisosa, lisäosa

plugin

vapaa ohjelma

free software

vapaa ohjelma

open source software

varjomuisti

shadow RAM

varjosalasana

shadow password

varmuuskopio

backup

verkkoadapteri, network interface card

NIC

verkkoaluenimi

domain name

verkkoasennus

network installation

verkkokortti, LAN-kortti (NIC)

network card

verkkokortti, LAN-kortti (NIC)

network interface card

verkon osoite

network address

verkon peitto

netmask

"viilailua"

massaging

vikailmoitus

bug report

vinoviiva, kauttaviiva

/

virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?)

virtual console

virtuaalikonsoli

virtual console

virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?)

virtual memory

virusten torjunta

virus protection

välimuisti

cache

välinäppäin

space bar

webbi

www

Web-selain, seittiselain

web browser

[X Window]

X

X Window

X Window

[X Window]

X11

ydin

kernel

yhdyskäytävä

gateway

yhdysmerkki

-

ylläpitäjä, pääkäyttäjä

administrator

ytimen binäärikuva

kernel image

[1]

engl. network support

[2]

laitetiedostot (eli /dev/ hakemiston tiedostot) ovat Linuxin (ja muiden UNIX-varianttien) ominaisuus, joiden toiminnallisuuden selittäminen vaatisi tarkempaa perehtymistä Linuxin virtuaaliseen tiedostojärjestelmään ja ytimen saloihin. Tähän tarkoitukseen on olemassa kuitenkin omat dokumenttinsa ja koska asiasta ei tarvitse käytön kannalta tietää aivan kaikkea, niin sen selittäminen on jätetty tämän FAQ:n ulkopuolelle.

[3]

Jos haluat käsitellä osioita ohi tiedostojärjestelmän, kuten kopioida koko kovalevysi toiselle samanlaiselle kovalevylle, voit käyttää laitetiedostoja suoraan. Tätä ei kuitenkaan kannata tehdä, jollet ymmärrä täysin varmasti mitä olet tekemässä ja mitä laitetiedostot todella ovat.

[4]

Tai mistä tahansa verkosta.

[5]

Eräänlainen ylläpitotila.

[6]

Tai myös StarOfficen, joka perustuu OpenOfficeen. Nämä ohjeet pätevät kumpaankin.